Ulkopolitiikka

Kalle Kultala: presidentti Kekkonen ja pääministeri Erlander. Kuva: Suomen valokuvataiteen museo, cd: 130 a.
Norjan kruununprinssi Harald saapui 24. helmikuuta vierailulle Suomeen. Ohjelmaan kuului mm. käynti Salpausselän kisoissa Lahdessa.
Armeija kaappasi vallan 21. huhtikuuta Kreikassa. Merimies-Unionin puheenjohtaja Niilo Wälläri ilmoitti 6. toukokuuta, että kreikkalaiset alukset joutuvat saartoon kaikissa Suomen satamissa. Syynä olivat Kreikan poliittiset tapahtumat ja kreikkalaisissa laivoissa noudatettu palkkapolitiikka. Merimies-Unioni päätti 18. toukokuuta lopettaa saarron.
Pääministeri Paasio aloitti 21. toukokuuta vierailun Israelissa. Hän joutui keskeyttämään vierailunsa kahden päivän kuluttua Lähi-idän kiristyneen tilanteen takia. Sota Israelin ja sen arabinaapureiden välillä syttyi 5. kesäkuuta. Suomi vaati 27. kesäkuuta YK:ssa Israelia vetämään joukkonsa miehittämiltään arabialueilta.YK:n turvallisuusneuvosto vaati 22. marraskuuta Israelia poistamaan joukkonsa valloittamiltaan alueilta.
Tunisian ulkoministeri Habib Bourgiba nuorempi saapui 15. elokuuta Suomeen. Hän kävi myös keskusteluja Israelin ja arabimaiden kriisistä.
Ruotsin pääministeri Tage Erlander saapui 20. elokuuta vierailulle Suomeen. Ohjelma oli enimmäkseen epävirallista. Suomalaiset saivat yllätyksekseen kuulla, että muuan vieraan esi-isistä oli alkuaan savolaisia, Suhonen nimeltään. Erlander kävi Juvalla ja Mikkelissä tervehtimässä sukulaisiaan.
Presidentti Kekkonen aloitti 26. syyskuuta virallisen valtiovierailun Belgiaan.
Ulkoministeri Ahti Karjalainen sanoi 3. lokakuuta YK:n yleiskokouksessa, että "mitkään perustelut eivät käsityksemme mukaan voi oikeuttaa Vietnamin jatkuvaa hävittämistä".