Historia
Mitä missä milloin arvioi suomalaisen historiankirjoituksen kehitystä:
"Puolen vuosisadan takaiset tapahtumat Suomessa ovat viime vuosina joutuneet entistä tarkemman ja entistä kiihkottomamman tieteellisen tutkimuksen kohteeksi. Miten tunneperäisistä asioista tällöin on kysymys, on hyvin käynyt selville mm. siitä kiivaasta väittelystä, jota on käyty jopa tuolloisen sodan nimityskysymyksestä. Toiset puhuvat vapaussodasta, toiset kansalais-, sisällis- tai luokkasodasta. Molemmat osapuolet ovat syytelleet toisiaan suurista rikoksista ja puolustelleet omia tekojaan."
Edvin Laineen ohjaama Täällä Pohjantähden alla sai ensi-iltansa 13. syyskuuta. Väinö Linnan romaanisarja oli keskeisesti käynnistämässä kansalaissodan uudelleen arviointia.
"Tohtori Jaakko Paavolainen on julkaissut kiintoisan tutkimuksen 'Poliittiset väkivaltaisuudet I–II' (I = Punainen terrori, II = Valkoinen terrori). Sodan päätyttyä oli tunnelma maassa järkyttynyt. Taistelut olivat vieneet kuolemaan tuhansia ihmisiä. Valkoisten puolella haavoittui lähes 10.000 sotilasta. Noin 1.650 valkoista oli kuollut punaisen terrorin uhreina. Valkoisten teloittamina virui syrjäisissä hiekkakuopissa ja mäntynummien haudoissa noin 8.380 punaista. Ehkä noin 6.000 henkeä oli paennut Venäjälle, jossa heitä odotti mitä kurjin kohtalo.
Vankileirit olivat ahdinkoon asti täynnä. Vaikka alustavien kuulustelujen jälkeen päästettiinkin monia vapaiksi, jäi kuitenkin noin 73.000 henkeä odottamaan oikeuden tuomiota. Heistä yli 11.500 henkeä oli kesäkuukausina menettävä henkensä nälän ja tautien takia. Myös tuomiot, joita valtiorikosoikeuksissa langetettiin tulivat olemaan ankaria, joskin myöhempi armahduslainsäädäntö tuli vaikuttamaan tilannetta helpottavasti. Lähes puolelle tuomioita saaneista langetettiin 2–3 vuoden kuritushuonetuomio ja noin 30 %:lle tätäkin raskaampia tuomioita. Kuolemanrangaistuksia langetettiin 555, ja niistä pantiin toimeen 290."