Praha
"Prahan kevään" tapahtumia seurattiin herkeämättömällä mielenkiinnolla maailman eri puolilla. Näytti todellakin olevan perusteltua aihetta puhua tshekkoslovakialaisesta vallankumouksesta.
Neuvostoarmeijan väliintulosta liikkui ajoittain huhuja, "mutta sille kukaan ei enää voi mitään, että Eurooppa rauhoittuu rauhoittumistaan", kirjoitettiin Suomessakin kesäkuussa. Neuvostoliiton, Puolan, Itä-Saksan, Unkarin ja Bulgarian joukot ylittivät aamuyöllä 21. elokuuta Tshekkoslovakian rajan ja miehittivät maan.
Suomen hallitus korosti lausunnossaan, että vallitsevassa tilanteessa kaikki valtioiden väliset kiistakysymykset tulisi ratkaista rauhanomaisesti neuvotteluteitse ja välttämällä kansainvälisen jännityksen lisääntymistä.
Suomessa uutinen kuultiin aamulla ja iltapäivälehdet myytiin nopeassa tahdissa. Ainakin Helsingin, Turun ja Tampereen katukuvassa nähtiin mielenosoittajia julisteineen. Helsingissä järjestettiin useina perättäisinä päivinä mielenosoituksia Neuvostoliiton suurlähetystön lähettyvillä.
Syyskuussa Perussa pidetyssä parlamenttien kansainvälisen liiton kokouksessa Suomi herätti huomiota äänestämällä Tshekkoslovakian miehityksen tuominnutta päätöslauselmaa vastaan.