Muita aiheita...
Viime vuonna Suomessa aloitettiin bingon peluu ja 3. tammikuuta arvottiin ensimmäinen lottorivi. Oikea rivi oli 1, 9, 18, 19, 36 ja 37.
Kunnalliset pysäköinninvalvoja-apulaiset eli ns. lappuliisat aloittivat työnsä 1. huhtikuuta Tampereella, Oulussa ja Porissa sekä 1. elokuuta Espoossa, Helsingissä ja Lahdessa.
Joensuun kaupunginteatterin johtokunta erotti 9. elokuuta teatterinjohtaja Jouko Turkan. Teatterin henkilökunta ryhtyi seuraavana päivänä lakkoon saadakseen erottamisen kumotuksi. Lakko päättyi 17. syyskuuta. Turkan rinnalle toiseksi johtajaksi nimitettiin Yrjö Kostermaa.
Etelänmatkojen suosio kasvoi jatkuvasti, mikä näkyi myös katukuvassa. Seuramatkojen tilauslennoilla ulkomaille matkusti tänä vuonna ensimmäisen kerran yli 100.000 suomalaista. Matkailutase oli silti positiivinen.
Juha Väätäinen voitti 10. elokuuta 10.000 metrin juoksun Helsingin EM-kisoissa. Hän voitti myös 5000 metrin juoksun.
Valtioneuvosto hyväksyi 18. elokuuta radio- ja tv-lupamaksujen korotuksen ensi vuoden alusta lukien. Radiolupa nousi 20:sta 30:een markkaan. Tv-lupa nousi 60:sta 90:ään markkaan (70:ään markkaan siellä, missä näkyi vain ykköskanava). Väritelevisiolupamaksu pysyi 100 markassa.
Sosialidemokraattinen puolue esitti 31. elokuuta viestintäpoliittisessa ohjelmaluonnoksessaan Mainostelevision lakkauttamista ja koko yleisradiotoiminnan rahoittamista verorahoilla.
Kirkolliskokous päätti 23. marraskuuta, että arkipyhät – loppiainen, helatorstai ja toinen helluntaipäivä – siirtyvät lauantaihin vuoden 1973 alusta lähtien.
Kuvataide
Yhteiskunnalliset aiheet kiinnostivat edelleen muutamia nuoria taiteilijoita. Antti Jantusen työ "Sotilas 3" kuvasi sodan mielettömyyttä ja Inari Krohnin "Vastarintaliike" oli naivistinen solidaarisuuden ylistys.
Elokuvat
Uusista kotimaisista elokuvista kannattaa mainita Peter von Baghin Kreivi, Jörn Donnerin Perkele! Kuvia Suomesta ja Spede Pasasen tuottama Saatanan radikaalit.
Ulkomaisista elokuvista ensi-illan saivat mm. Arthur Pennin Alice's Restaurant, Pier-Paolo Pasolinin Sikolätti, Gillo Pontecorvon Queimada, Miklos Jancson Vapauden tuulia, Michael Wadleigh'n Woodstock, Sydney Pollackin Ammutaanhan hevosiakin, Costa-Gavrasin Tunnustus ja Eric Rohmerin Yöni Maudin luona.
Kirjallisuus
Lahden kansainvälisessä kirjailijakokouksessa keskusteltiin Euroopan ja muun maailman välisestä kuilusta. Mukkulassa pohdittiin myös Afrikan ja latinalaisen Amerikan ongelmia.
Uutta kotimaista kirjallisuutta oli Christer Kihlmanin "Människan som skalv", Ralf Nordgrenin "Fjärilsörat", Pentti Saaritsan "Jäsenkirjan lisälehdet", Kalevi Seilosen "Vehnäpelto kasvaa heinää" ja Eino Säisän "Kukkivat roudan maat I".
Esikoiskirjoina julkaistiin Kai Niemisen "Joki vie ajatukseni", Arja Tiaisen "Nukun silmät auki" ja Antti Tuurin "Asioiden suhteet".1
Suomennettuina olivat luettavissa mm. Gabriel Garcia Márquezin "Kukapa everstille kirjoittaisi", Aleksander Solzhenitsynin "Ensimmäinen piiri", Christa Wolfin "Erään naisen elämä", Mihail Bulgakovin "Teatteriromaani" ja Hergén "Tintti Tiibetissä".
Musiikki
Yhteiskunnallisia aiheita oli kolmella uudella LP:llä, joilla kullakin esiintyi useita laulajia. Levyt olivat Jörn Donnerin elokuvaan liittyvä "Perkele!", "Joulupukin juhannusyö" ja "Kiila 35", jolla kuultiin mm. "Jätkien joululaulu" ja "Laosiin".
Irwin Goodmanin ajankohtainen laulu oli "Lievestuoreen Liisa".
Myydyimpiä levyjä olivat Jaanan ja Tiinan "Mustan kissan tango", Fredin "Rakkaustarina" ja Johnnyn "Ihana aamu". LP-listan kärkinimiä olivat Creedence Clearwater Revival, Irwin Goodman, Viktor Klimenko, Tapani Kansa ja Uriah Heep.
Ensimmäisen polven kaupunkilaisten suosioon pääsi Petri & Pettersson Brassin "Maalaismaisema".
Suomenkielisen rockin uusi aluevaltaus oli Baddingin "Synnyin rokkaamaan".
Progressiivisen rockin lippua pitivät ylhäällä Wigwam ja Tasavallan Presidentti, jonka kitaristi Jukka Tolonen julkaisi myös sooloalbumin.
Festivaalit
Finland Festivals-järjestön on oikeastaan vasta tänä vuonna onnistunut luoda pitävästi synkronoitu aikataulu eri juhlien kesken: "Kuopio tanssii" ja "Vaasan kesä" sijoittuvat sopivasti peräkkäin kesäkuun alkupuoliskolle, "Jyväskylän kesä", Savonlinnan oopperajuhlat, Porin jazz ja Kaustisten kansanmusiikkijuhlat ajoittuvat hyvässä yhteisymmärryksessä yli koko heinäkuun, ja elokuuhun muodostuu "kolmen suuren" kiinteään matkailulliseenkin yhteistyöhön pyrkivä ketju: Tampereen teatterikesä, Turun musiikkijuhlat (rockja popfestivaaleineen) sekä Helsingin juhlaviikot. Rovaniemelle syntyy ilmeisesti seuraavana kesänä juhannukseen ajoittuva kesäyön auringon festivaali, joka täyttääkin sitten viimeisen ajallisen ja paikallisen tyhjiön kesäisten tapahtumien kartassa.
Suotuisasti alkaneen ja ainutlaatuisen myönteisen vastakaiun saavuttaneen kehityksen jatko riippuu siitä, tajutaanko yhteiskuntamme taidevaroja jakavien intituutioiden taholla kulttuurikesän jo nyt suuri merkitys ja sen myötä avautuvat uudistuvat mahdollisuudet. Mahdollisuudet evoluutioon, joka voi toteutua vain ennakkoluulottomien kokeilujen kautta.2