Väestölaskenta

Väestölaskennan tietojen keruuvaihetta tukevassa toiminnassa käytettiin viime vuoden marras-joulukuun aikana lomakkeiden esitäyttöön sekä erilaisten apuluetteloiden ja hakemistojen kirjoittamiseen kaikkiaan kuutta tietokonetta.

Kahden kuukauden aikana kirjoitettiin keskimäärin 20.000 rivin tuntinopeudella kaikkiaan 14.250.000 riviä.

Maaliskuussa aloitettiin noin vuoden kestävä reikäkorteille lävistettyjen tietojen siirto magneettinauhoille. Tietokone lukee reikäkortteja noin 50.000 kortin tuntinopeudella tarkistaen samalla lävistettyjen tietojen oikeellisuutta.

Magneettinauhoille siirretyistä tiedoista muodostetaan ensi vuoden keväällä väestölaskennan lopulliset taulukointiin käytettävät aineistot, joista on poistettu edellisissä käsittelyvaiheissa välttämättömät yksilöintiin käytettävät tiedot (esimerkiksi henkilötunnus).

Taulukoinnissa konekäsittelyn nopeus vaihtelee 300.000–­ - 1.000.000 yksilöön tunnissa tehtävän laajuudesta riippuen. Pääosa taulukointiin liittyvistä koneajoista suoritetaan vuosina 1972 ja 1973.

Suurin uutuus tässä laskennassa verrattuna edellisiin on henkilö- eli sosiaaliturvatunnuksen käyttöönotto. Tämä tunnus helpottaa tietojen käsittelyä ja lisää taulukointimahdollisuuksia. Sen avulla voidaan myös parantaa juoksevaa väestötilastoa. Henkilötunnuksen avulla voidaan mm. laatia erityiset tilastotaulut saamelaisista ja mustalaisista. Uutta on myös kesämökkitutkimus.

Väestölaskennassa kerättyjä tietoja saa tiettävästi kaikissa maissa käyttää yksinomaan tilastojen laatimiseen. Näin on asian laita myös Suomessa. Salassapitomääräykset sisältyivät aikaisemmin asetukseen, mutta alkuvuodesta eduskunta hyväksyi lain muutoksen, jonka mukaan kyseiset määräykset saatiin vankemmalle pohjalle. Myös rangaistus salassapitovelvollisuuden rikkomisesta nousi huomattavasti.¹