Muita aiheita...
Imatra ja Ylivieska muuttuivat vuoden alussa kaupungeiksi.
Tampereen–-Parkanon–-Seinäjoen uusi rautatie vihittiin 8. maaliskuuta.
Anna-Liisa Harki: autoja Esplanadilla. Kuva: Museovirasto, 6.1.87.
Keski-Savon Selluloosa aloitti 10. toukokuuta tehtaalla kolmen viikon seisokin ja työntekijät valtasivat tehtaan. Tehtaan valtaus päättyi kahden päivän kuluttua, kun töiden luvattiin jatkuvan. Itä-Suomen vesioikeus antoi 1. kesäkuuta tehtaalle väliaikaisen luvan laskea jätevedet järveen.
Helsingin ilman myrkkypitoisuus oli viiden vuoden aikana noussut 18 %:lla. Teollisuuden osuus ilman saastumisesta oli noin 20 %, asutuksen lähes 20 % ja liikenteen 60 %.
Lahden kaupunki ilmoitti 20. heinäkuuta luopuvansa ns. vesakkomyrkkyjen käytöstä.
Veikkolan ja Lohjanharjun välinen moottoritie avattiin 3. marraskuuta liikenteelle. Moottoritien yhteispituus Helsingistä Lohjanharjulle oli noin 40 kilometriä.
Biodynaaminen viljelymenetelmä sai alkunsa 1920-luvulla, jolloin keskieurooppalaiset maanviljelijät ensi kerran alkoivat epäillä, että ne rappioilmiöt ja taudit, joita viljelykasveissa ja karjassa yhä enenevässä määrin ilmeni, olivat jossakin syy-yhteydessä keinolannotteiden käyttöön.
Suomen Bio-Dynaaminen Yhdistys r.y. perustettiin 25 vuotta sitten. Sen toimesta järjestettiin esitelmiä, viljelijöiden ja kotipuutarhureiden kursseja, opintomatkoja ja konsulenttikäyntejä. Yhdistys julkaisi opaskirjasia sekä neljä kertaa vuodessa ilmestyvää viljelyja kulttuuriuudistuslehteä "Demeter".
Biodynaamisen viljelyn rungon Suomessa muodosti 25 pienviljelmää, joiden tuotto ei lähimainkaan riittänyt täyttämään yhä kasvavaa kysyntää. Biodynaamisten suurtilojen perustaminen oli sen vuoksi jo suunnitteilla.