Suo ja salpietari

Suomen talouseurassa ja hallituksessa syynä maan talouden alkeelliseen tilaan nähtiin tiedon ja osaamiseen puute. Maan voimavaroja ei osattu käyttää hyväksi. Siksi talousseura julkaisi jatkuvasti erilaisia oppaita. Tänä vuonna ilmestyivät Almanakan liitteenä

Neuwoja niille, jotka pelloxi ylösottawat Suota ja Newaa, annetut Suomen Keisarilliselda Huoneen Hallituxen Seuralda,

sekä

Johdatus Saltpetterin lutramiseen Kejsarilliselda Suomen Huonen Hallituxen Seuralda.

Soiden raivaamista pelloksi haluttiin suosia siksikin, että sen uskottiin vähentävän hallan vaaraa. Oli nimittäin havaittu, että hallat olivat pahimmat siellä missä oli suuria soita.

Talonpojille soiden kuivaaminen ojittamalla niitä oli helppo tapa saada uutta peltoa. Suopohja oli myös hyvä kasvamaan.

Salpietarikeittimöitä oli varsinkin Pohjanmaalla. Ne olivat suurissa vaikeuksissa, kun Ruotsi 1816 kielsi aineen tuonnin Suomesta. Vienti oli tänä vuonna enää kymmenesosa muutaman vuoden takaisesta. Salpietaria ostettiin erityisesti ruutitehtaisiin. Alan pelastamiseksi alettiin suunnitella ruutitehdasta Suomeen.