Kunnallislaki

Uusi kunnallislaki annettiin 10. joulukuuta. Uudessa kunnallislaissa luovuttiin kuntamuotoerottelusta. Kaikkia kuntia koskevat säännökset olivat eräin siirtymäkautena voimassa olevin eroin samansisältöiset. Kaupungin nimitys kuitenkin säilytettiin antaen se myös tähänastisille kauppaloille, ja uusienkin kaupunkien perustaminen oli mahdollista. Keskeisimpiä tavoitteita uutta kunnallislakia säädettäessä oli, että voitaisiin vahvistaa kuntien itsehallintoa ja niiden asemaa mm. valtionhallintoon nähden.

Merkittävimpiä uudistuksia, mitä uudella kunnallislailla toteutettiin, oli se, että kaupungin- ja kunnanhallitus koostui nyt pelkästään luottamushenkilöistä. Kunnanjohtaja ei enää ollut puheenjohtajana eikä apulaiskunnanjohtaja jäsenenä kunnanhallituksessa.

Luottamushenkilöille suoritettiin uuden kunnallislain mukaan paitsi kokouspalkkio sekä matkakustannusten korvaus ja päiväraha myös korvaus luottamustoimen hoitamisesta aiheutuvasta ansionmenetyksestä ja siihen rinnastettavista kustannuksista. Tämä antoi kunnan jäsenille aikaisempaa tasapuolisemmat mahdollisuudet ryhtyä kunnan luottamustoimiin.