Työttömyys
Presidentti Kekkonen totesi uudenvuodenpäivän puheessaan, että "maailmantaloutta on jo parin vuoden ajan järkyttänyt kriisi, jonka kaltaista ei rauhan aikana ole koettu 1930-luvun pulavuosien jälkeen". Kekkosen mukaan "meidän on opittava karun leivän viisautta ja solidaarisina toisillemme varottava järkyttämästä kenenkään perusturvallisuutta".
Paperityöväenliitto katkaisi 9. tammikuuta tuloneuvottelut vastalauseena alan lukuisille seisokeille.
Laki työllisyyskoulutuksesta annettiin 16. tammikuuta. Työllisyyden edistämiseksi järjestettiin pääasiassa aikuisille tarkoitettuja ammatillisia uudelleen-, täydennys- ja jatkokoulutuskursseja. Koulutusta voitiin antaa myös peruskoulutuksena henkilöille, joilla ei ollut ammattia tai jotka eivät olleet saaneet ammatillista peruskoulutusta.
Läntisten teollisuusmaiden työvoimaministerit kokoontuivat 4. maaliskuuta OECD:n ensimmäiseen työllisyyskokoukseen. Työttömiä oli eri jäsenmaissa 16 miljoonaa eli enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen.
Suomessa oli jo yli 90.000 työtöntä. Miettusen hallitus antoi 26. maaliskuuta ns. työllisyyslisäbudjetin, jolla luvattiin työllistää noin 15.000 ihmistä. Perinteisten rakennus yms. töiden ohella pyrittiin tukemaan myös teollisen tuotantotoiminnan jatkumista mm. suhdanneavustuksin.
Valtiojohtoinen Enso-Gutzeit Oy ilmoitti 19. lokakuuta lomauttavansa paperin huonon menekin vuoksi kaikkiaan 12.500 työntekijää marras– - tammikuun aikana.