Muita aiheita...
Elokuvat
Uusista kotimaisista elokuvista suosituimpia olivat Mikko Niskasen Pulakapina, Rauni Mollbergin Aika hyvä ihmiseksi, Risto Jarvan Jäniksen vuosi ja Edvin Laineen Viimeinen savotta.
Ulkomaisista elokuvista Suomessa nähtiin mm. Miclos Jancson Ihmisten paheet, Andrzej Wajdan Luvattu maa, Emil Lotianun Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen, Martin Rittin Musta lista, Paul Mazurskyn Nuoruuteni Greenwich Village, Alan J. Pakulan Presidentin miehet, Martin Scorsesen Taksikuski ja Bernardo Bertoluccin 1900.Englantilainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä Charles Chaplin kuoli 25. joulukuuta Sveitsissä 88-vuotiaana.
Kirjallisuus
Bo Carpelan sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon runokokoelmastaan "I de mörka rummen, i de ljusa".
Uutta kotimaista kirjallisuutta oli mm. Claes Anderssonin "Genom sprickorna i vårt ansikte", Johan Bargumin "Mörkrum", Väinö Kirstinän "Elämä ilman sijaista", Aila Meriluodon "Varokaa putoilevia enkeleitä", Hannu Mäkelän "Hevonen joka hukkasi silmälasinsa", Alpo Ruuthin "Nousukausi", Pentti Saarikosken "Tanssilattia vuorella", Pentti Saaritsan "Yhdeksäs aalto", Arja Tiaisen "Saatanan tytär" ja Antti Tuurin "Joki virtaa läpi kaupungin".
Esikoiskirjoina julkaistiin Hannu Ahon "Saara", Teemu Hirvilammin "Aika tallaa torakat", Matti Pulkkisen "Ja pesäpuu itki" sekä Jukka Vienon "Valkoisen liljan maa".
Suomennoksina olivat saatavissa mm. Alex Haleyn "Juuret", Yashar Kemalin "Tuhannen härän vuosi", Milan Kunderan "Elämä on toisaalla", Jack Londonin "Rautakorko", Anaïs Ninin "Päiväkirja 1931–1934", Juri Trifonovin "Talo rantakadulla", Eduard Uspenskin "Krokotiili Gena ja hänen ystävänsä" sekä Tintti-kirjat "Salaperäinen tähti" ja "Kuningas Ottokarin valtikka".1