Muita aiheita...

Puumaisten ja pylväsmäisten katajien myynti kiellettiin 4. helmikuuta. Kiellon syy oli katajien vähyys ja niiden nopeasti lisääntynyt käyttö joulupuuna.

Inkoon voimalasta valui helmikuussa arviolta 30.000 litraa raskasta polttoöljyä Suomenlahteen.

Korkein hallinto-oikeus määräsi 9. helmikuuta uudelleen käsiteltäväksi valtioneuvoston päätöksen suojella Tampereen Verkatehtaan alueen vanhoja rakennuksia. Hallitus antoi 16. kesäkuuta Tampereen Verkatehtaalle luvan purkaa vanhat tehdasrakennukset. Valtiolla ei katsottu olevan varoja rakennusten suojelun kustannuksiin.

Tampereen koskikeskustan ja Vaasan viimeisten puutalokorttelien hävittämispäätösten aiheuttamien tappioiden hetkellä saatiin kuitenkin iloita esimerkiksi Raahen kaupunginvaltuuston päätöksestä viime hetkellä pelastaa Vanha Raahe ja valtion tehostuneesta toiminnasta Suomenlinnan rakennuskannan kunnostamiseksi.

UNESCO hyväksyi viime vuoden marraskuussa yleiskokouksessaan suosituksen, joka koski historiallisten rakennettujen alueiden suojelua ja niiden asemaa nykyajan yhteiskunnassa.

Suomen kaavoitus- ja rakennuslain uudistusehdotus oli monin kohdin aikaisempaa lainsäädäntöä suojelumyönteisempi.

Maapoliittiseen pakettiin kuuluvat etuostoja rakennuslait annettiin 5. elokuuta. Kunnat saivat näin lisää keinoja maan hankkimiseen.

Maailman ensimmäinen tieliikennettä palvelemaan tarkoitettu automaattinen sääasema aloitti 10. syyskuuta toimintansa Helsingin ja Turun välisellä moottoritiellä.

Suomen ensimmäinen yleiskaava vahvistettiin 15. syyskuuta Punkaharjun harjualueelle.

Viime vuosina on ilmennyt kasvavaa huolestumista stratosfäärin saastumisen vaikutuksista, varsinkin mahdollisuudesta, että sanotussa kerroksessa esiintyvän otsonin määrä vähenisi. Kolme vuotta sitten esitettiin tiedonanto, jonka mukaan aerosolipakkausten ponneaineet kerääntyessään kasvavissa määrin ilmaan aikaansaavat ilmakehässä hitaasti kehittyviä muutoksia. Koska fluorihiilivedyt ilmakehässä sekä imevät että lähettävät ulos lämpösäteilyä, vaikuttavat ne hiilidioksiidin tavoin alimpien ilmakerrosten lämpötilaa kohottavasti (ns. kasvihuonevaikutus). Käytettävissä olevien tieteellisten tutkimustulosten mukaan on ilmakehän otsonisisällön huomattavan vähenemisen potentialisen uhkan olemassaolo katsottava toteennäytetyksi.¹

Väittely ydinenergian käytön järkevyydestä sai yhä kiivaampia muotoja:

"Painostusryhmät, 0-kasvuintoilijat, luonnonsuojelufanaatikot ja käytännön elämälle vieraat 'asiantuntijat' ovat keinoja kaihtamatta ryhtyneet vastustamaan kaikkea järkevää voimatalouden rakentamista suositellen sen sijaan kaikenlaisten utopististen, moninkertaisiin tuotantokustannuksiin johtavien energialähteiden tutkimista ja käyttöön ottamista.

Tämä Amerikassa alkunsa saanut 'uusnihilistinen' liike, jonka lopulliset päämäärät ovat hämärät, on leviämässä meillekin ja tulee aiheuttamaan täällä niinkuin muuallakin vaikeuksia, myöhästymisiä ja lisääntyviä kustannuksia voimatalouden tulevassa rakennustyössä."²