Muita aiheita...
Marja-Liisa Hämäläinen, Taina Impiö, Helena Takalo ja Hilkka Riihivuori. Kuva: Museovirasto, 6.1.-87.
Kalle Kultala: Arto af Hällström. Kuva: Suomen valokuvataiteen museo, cd: 2781 b.
Stefan Bremer: Korppoon koululaisia, kuvaajan hallussa.
Urheilu
Naisten viestijoukkue voitti kultamitalin Lahdessa 17.–26. helmikuuta pidetyissä hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa. Helena Takalo voitti myös viiden kilometrin hiihdon. Suomen kolmannen kultamitalin voitti mäkihyppääjä Tapio Räisänen.
Teatteri
Teatterikoulun ja Helsingin ylioppilasteatterin nuoret esittivät kesällä omin voimin tekemänsä näytelmän Nuorallatanssijan kuolema eli kuinka Pete Q sai siivet. "Suomen Kansan Teatterina" esiintynyt ryhmä asetti suomalaisen teatterin perinteen kyseenalaiseksi. Esityksen pohjalta virisi teatterielämään ja sen ulkopuolellekin kiivas keskustelu teatterin merkityksestä ja tyylistä.
Kirjallisuus
Uutta kotimaista kirjallisuutta oli Eeva Joenpellon "Sataa suolaista vettä", Markku Lahtelan "Sirkus", Veikko Huovisen "Lentsu", Jorma Ojaharjun "Paremmassa maailmassa", Juhani Peltosen "Elmo", Pentti Saaritsan "Nautinnon suola", Ilpo Tiihosen "Teille ei tarjoilla enää" ja Märta Tikkasen "Århundradets kärlekssaga".
Esikoiskirjana julkaistiin Arto Mellerin "Schlaageriseppele".
Juhani Paasivirta julkaisi merkittävän tutkimuksen "Suomi ja Eurooppa. Autonomiakausi ja kansainväliset kriisit (1808-1914)".
Suomennoksina olivat luettavissa mm. Jorge Amadon "Vanha merikarhu", Simone de Beauvoirin "Murtunut nainen", Yashar Kemalin "Maa rautaa, taivas kuparia", Mario Vargas Llosan "Vihreä talo", Kurt Vonnegutin "Hui hai eli jäähyväiset yksinäisyydelle" sekä Hergén "Tintti Amerikassa" ja "Tintti Afrikassa".
Elokuvat
Kotimaisista elokuvista ensi-iltansa saivat Jörn Donnerin Miestä ei voi raiskata, Jaakko Pakkasvirran Runoilija ja Muusa, Mikko Niskasen Syksyllä kaikki on toisin ja Timo Linnasalon Vartioitu kylä 1944.
Ulkomaisista elokuvista nähtiin tänä vuonna mm. Wim Wendersin Amerikkalainen ystävä, Carlos Sauran Korppi sylissä, Woody Allenin Annie Hall, Vojtech Jasnyn Erään ilveilijän iltapäivä, Nikita Mihailkovin Keskeneräinen sävelmä mekaaniselle pianolle Steven Spielbergin Kolmannen asteen yhteys, Andrei Tarkovskin Peili, George Lucasin Tähtien sota ja Luis Buñuelin Tämä intohimon hämärä kohde.
Elokuvan vuosikirja Studio herätettiin henkiin. Studio oli ilmestynyt viimeksi vuonna 1964. Studiossa oli artikkelien lisäksi kattavat tiedot elokuvan tapahtumista Suomessa vuonna 1977.1
Koulumatkat
Niille peruskoulun oppilaille, joiden koulumatka oli vaarallinen tai pitempi kuin viisi kilometriä, oli kunnan kustannuksella järjestetty kuljetus kotoa kouluun ja takaisin.
Lehdet
Kuluva vuosikymmen alkoi suomalaisen aikakauslehdistön kentässä mullistusten merkeissä. Lehtimiehet tekivät päälehdestään Hymystä hyvin nopeasti mammutin, jonka numeroita saatettiin myydä yli puoli miljoonaa kappaletta. Lehden salaisuus oli sen kovuus ja rohkeus. Mutta öljyn hinnannousua seurannut kustannuspaine tiesi uusia, ratkaisevia muutoksia: lehtikuolemia, yrittäjäkuolemia uutta sekä jäljelle jääneiden lehtien sisältöön että niiden markkinointiin. Tälläkin hetkellä aikakauslehtimarkkinoilla laskettiin olevan liikaa tuotteita.
Arkistot
Valtionarkiston ja maakunta-arkistojen yhteenlasketut tutkijakäynnit olivat viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntyneet lähes 60 %. Maakunta-arkistojen osalta kasvuprosentiksi tuli peräti 115.
Arkistojen tutkijasaleja kansoittivat ja tilastolukuja kasvattivat erityisesti juuriaan etsivät sukututkijat, joita valtion- ja maakunta-arkistoissa oli jopa kaksikolmasosaa kaikista kävijöistä.
Käyttäjäkunnan rakenteen suoranaisena seuraamuksena oli, että kulutus erityisen voimakkaasti kohdistui määrätyntyyppisiin asiakirjoihin, joita olivat esimerkiksi kirkonkirjat, henkikirjat ja perunkirjat.