Muita aiheita...
Vainikkalasta Haminaan matkalla ollut säiliöjuna suistui 21. tammikuuta Vehkalahdella raiteilta, jolloin kuusi dieselöljyä sisältänyttä vaunua rikkoontui. Yli 200 tonnia öljyä pääsi valumaan maahan. Öljy saastutti myös läheisen Pyölijoen.
Valtioneuvosto teki 24. helmikuuta periaatepäätöksen 17 uuden kansallispuiston ja 7 uuden luonnonpuiston perustamisesta sekä nykyisten puistojen laajentamisesta lähimpien 10–15 vuoden aikana.

Stefan Bremer: Moottorivene Eläintarhanlahden laiturissa Helsingissä. Taustalla Helsingin työväenyhdistyksen talo. (Kuvaajan hallussa.)
Jyväskylän ja Tampereen yhdistävä oikorata vihittiin 15. toukokuuta. Oikoradan 53 kilometrin matkalla oli tunneleita 9,5 kilometriä. Matkustusaika Jyväskylästä Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle lyheni parhaimmillaan 1,5 tuntia.
Sisäasiainministeriö vahvisti 25. toukokuuta kolme asemakaavaa, joilla oli tarkoitus turvata Tampereen Pispalan kaupunginosan säilyminen omaleimaisena. Pispala oli kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö, joka oli innoittanut useita kirjailijoita.
Laki kunnalle suoritettavasta katumaksusta annettiin 31. elokuuta. Lain mukaan asemakaava-alueella sijaitsevan kiinteistön omistajan oli suoritettava vuotuista katumaksua kadun rakentamisesta ja kunnossapidosta kunnalle. Katumaksu määrättiin kiinteistön arvon, maksuluokan sekä kadun rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheutuneiden kustannusten perusteella.
Porin ja Joensuun välinen noin 500 kilometrin pituinen ns. Järvi-Suomen tie vihittiin 5. lokakuuta.
Vesioikeus tuomitsi 31. lokakuuta Kokemäenjoen seudun teollisuuslaitokset ja kunnat maksamaan korvauksia jätevesien aiheuttamista vahingoista.
Valtionrautatiet ilmoitti 3. marraskuuta lopettavansa kaiken paikallisliikenteen Helsinkiä lukuunottamatta vuoteen 1985 mennessä.
Kovat pakkaset yllättivät joulukuussa.
Energiapoliittinen yhdistys – Vaihtoehto ydinvoimalle esittää hyväksyttäväksi ns. vastuupoliittista periaatetta, jonka mukaan jokainen sukupolvi on vastuullinen niistä seurauksista, joita energiahuolto aiheuttaa: "Ei pidä tehdä sellaisia ratkaisuja, joista myöhemmin joudutaan maksamaan."
Yhdistys pyrkii myös jakamaan tietoa niistä energialähteistä, jotka "täysin riittämättömästi on otettu huomioon tähänastisessa suunnittelussa. Tulevaisuuden energiakysymysten ratkaisu näyttää paljolti olevan auringon energian ylläpitämissä prosesseissa, uusiutuvissa energialähteissä."
Radioaktiivisten jätteiden lopullista varastointia ei ole missään ratkaistu. Vaikeata se onkin, sillä pitkästä säteilyajasta johtuen kallioperän geologiset muutokset ovat ennalta arvaamattomia.
Radioaktiivisten jätteiden kiinteyttämisestä on puhuttu ainakin parin vuosikymmenen ajan. Silti valtaosa sodan jälkeen syntyneistä, lähinnä ydinaseteollisuuden aiheuttamista jätteistä on edelleen happoliuoksina säiliöissä, joita syöpymisvaaran takia joudutaan uusimaan parinkymmenen vuoden välein.1