Korkeakoulut
Suomen koulutusjärjestelmän ja myös tieteenharjoituksen tavoitteiden ja perusteiden uudistaminen aloitettiin 1960-luvulla. Korkeimman koulutuksen saaneiden osuutta nostettiin lisäämällä koulutuspaikkoja – perustamalla uusia korkeakouluja ja suurentamalla vanhojen sisäänottokiintiöitä.
Valtioneuvosto määräsi vuonna 1966 selvitettäväksi, miten liian pitkäksi venynyttä opintojen kestoa voitaisiin lyhentää ja opintojen keskeyttämistä vähentää. Korkeakoulutuksen sisältö ja tavoitteet uudistettiin tällä vuosikymmenellä tutkinnonuudistuksen avulla.
Jotta yliopistokoulutuksella olisi suurempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus, opetus ja opiskelu korkea-asteella järjestettiin jotakin yhteiskunnallista tehtäväaluetta vastaavaksi. Tällöin opetuksen ja opiskelun perustana oli ammattikuva. Aikaisemmin opetuksen lähtökohtana oli ollut oppiaine ja tieteenala.
Jotta opinnot eivät venyisi liian pitkiksi tai keskeytyisi, yliopisto-opiskelu järjestettiin kurssimuotoiseksi koulutusohjelmaksi. Aiemmin opiskelija oli saanut miltei rajoituksetta valita opintojensa keston, suoritusjärjestyksen ja aineyhdistelmän. Nyt opiskelija otettiin koulutusohjelmaan, jonka suoritettuaan hän valmistui tutkintoalansa kandidaatiksi.
Opintojen kesto oli 160 opintoviikkoa (opintoviikko vastasi 40 työtunnin suuruista työpanosta). Opinnot jakautuivat noin 40 opintoviikkoa kestäviin yleisopintoihin, noin 80 opintoviikkoa kestäviin aineopintoihin ja noin 40 viikkoa kestäviin syventäviin opintoihin. Aiemmin ylempi korkeakoulututkintominimi oli koostunut yhden aineen laudatur-, toisen cum laude approbatur ja kolmannen approbaturarvosanasta.
Tutkinnonuudistus kohtasi monenlaista vastustusta. Opiskelijat vastustivat uudistuksen mukanaan tuomaa pakkotahtisuutta ja valinnanvapauden poistamista. Opetusviranomaisia kritisoitiin myös suunnitteluoptimismista: Nyt koulutuksen perustaksi asetetut ammattikuvat eivät ehkä enää 5–6 vuoden kuluttua olisi ajanmukaisia. Näin kapea-alainen koulutus menisi hukkaan. Aiempi laaja-alainen tutkinto tarjosi suuremman tiedollisen ja uudelleenkoulutuksellisen joustovaran.
Korkeakouluopetusta oli tarkoitus ryhtyä antamaan uuden järjestelmän puitteissa ensi vuoden syksystä lähtien.