Teollisuus
Philips päätti 3. maaliskuuta lopettaa tuotantonsa Suomessa. Helsingin tehtailla oli töissä noin 300 henkilöä.
Hartwall osti 24. maaliskuuta torniolaisen Lapin Kulta -panimon. Kaupan jälkeen Hartwall oli Suomen suurin panimoalan yritys.
Kauno Laine: Pyhäsalmen kaivos. Kuva: Museovirasto, 6.1.-87.
Kaksi suomalaisyritystä sai 6. toukokuuta Irakista 320 miljoonan markan arvoisen rakennusurakan. Suomalaiset rakentaisivat Bagdadin pohjoispuolelle virkistys- ja vapaa-ajanviettoalueen.
Laivateollisuus Oy sai 9. toukokuuta Neuvostoliitosta tilauksen viidestä merentutkimusaluksesta.
Neuvostoliitto tilasi 13. kesäkuuta Rauma-Repolalta 12 laivaa. Pari päivää aiemmin yhtiö myi Yhdysvaltoihin 350 miljoonan markan arvoisen öljynporauslautan.
Suomi ja Neuvostoliitto allekirjoittivat 2. heinäkuuta 2,4 miljardin markan toimitussopimukset, joihin sisältyi yhdeksän erikoisvalmisteista rahtilaivaa sekä Svetogorskin kolmannen vaiheen koneet ja laitteet.
Valmet ilmoitti 29. lokakuuta lopettavansa entisen Valco Oy:n ja irtisanovansa 539 työntekijää ja toimihenkilöä.
"Vähemmän tärkeää rakentamista" pyrittiin hillitsemään 40 %:n investointiverolla, jota alettiin periä 3. marraskuuta. Investointiverolla pyrittiin siirtämään rakennushankkeita ajankohtaan, jolloin ennustetun laman arvioitiin vaikuttavan myös Suomen talouselämään.
Neuvostoliitto tilasi 19. joulukuuta Wärtsilältä seitsemän Siperian joille sijoitettavaa jokijäänmurtajaa. Tilauksen arvo oli noin 700 miljoonaa markkaa.
Neste oli edelleen Suomen suurin yritys. Kansainvälistyvä Nokia nousi toiseksi suurimmaksi ohi Enso-Gutzeitin, Rauma-Repolan ja Valmetin.
Outokumpu Oy kaivoi Pyhäsalmella rikkikiisua, kuparia ja sinkkiä.
Kuvaputkitehdas Finnvalcon työt pysähtyivät 19. joulukuuta lopullisesti.