Kalavedet

Maamme vesistöt ovat kokeneet viime vuosikymmenien aikana kalavesinä valtavia muutoksia. Suurimmat muutokset luonnontilaan ovat aiheutuneet vesivoiman rakentamisesta koskia patoamalla ja järviä säännöstelemällä. Niiden lisäksi on suoritettu myös ns. vesistöjärjestelyjä, joiden yhteydessä on mm. valmistunut tekoaltaita ja uomien pengerryksiä.

Rakentamisen jälkeen seuraavaksi huomattavimpia kalavesien laadun heikentäjiä ovat erilaiset jätevedet. Voidaan sanoa, että maassamme ei ole enää luonnontilaista kalavettä, vaikka Suomessa on 3,2 miljoonaa hehtaaria sisävesiä.

Jätevedet aiheuttavat korkeiden ravinnepitoisuuksiensa takia kalavesien rehevöitymistä, joka karkottaa arvokkaimmat kalalajit etäälle jäteveden purkupaikasta sekä aiheuttaa maku- ja hajuhaittoja kaloissa.

Nykyinen kalastuslaki on noin 30 vuotta vanha ja todella vanhanaikainen. Se kaipaa kipeästi uudistamista. Vasta uuden lain avulla päästään esimerkiksi kalastuspiirien ja -alueiden puitteissa vesistökohtaisiin hoitoja käyttösuunnitelmiin, jolloin varojen taloudellinen käyttö on mahdollista.¹