Maalaiselämää
Perunaa
Almanakan liitteenä julkaistiin perusteellinen opastus "Maanperunain kaswattamisesta". Suomen talousseura sai valtiolta avustusta 2.250 seteliruplaa vuodessa, jolla ostettiin siemenperunaa ja yritettiin saada maalaisia sitä kokeilemaan.
Siemenperunaa oli jaettu sodan jälkeen yhteensä noin 2.000 hehtolitraa. Saajia oli 15.000-20.000. Yksi viljelijä sai siten keskimäärin 12 litraa.
Vuotuisasta perunasadosta ei ole koottu tietoja. Se oli varsin pieni verrattuna viljasatoon, ja perunaa pidettiinkin lähinnä katovuosien hätäruokana.
Lainajyvät
Huonoina vuosina viljelijät saivat siemenviljaa kruunun makasiineista. Se oli kuitenkin maksettava takaisin, ellei sattunut taas katovuosi. Tästä muistutettiin asetuksella:
"Kejsarillisen Majestetin Armollinen JULISTUS,
niiden Jyväin takaisin maxamisesta, kuin Suomenmaan Asujamet edesmenneenä ja tänä vuona Kruunulda lainaxi saaneet ovat.
Annettu Helsingin Kaupungisa sinä 1 p. Lokakuusa 1819."
Laiskat palkolliset
Palkollisten omavaltainen käyttäytyminen ärsytti varsinkin isojen tilojen omistajia. He valittivat asiasta ja saivat senaatin antamaan julistuksen, jossa palkolliset määrättiin korvaamaan omin luvin pidetyt vapaapäivät:
"Kejsarillisen Majestetin Armollinen JULISTUS,
Palkollisten edesvastauxesta, jotka niinä Arkipäivixi säätettyinä Pyhäpäivinä ovat vastahakoiset töitänsä toimittamaan.
Annettu Turusa s. 27 p. Maaliskuusa 1819."