Muita aiheita...
Televisio
Helsinki Televisio alkoi 26. maaliskuuta ensimmäisenä Suomessa välittämään satelliittiohjelmia yli 70.000 talouteen.
Yleisradion televisio-ohjelmista ylitse muiden nousivat viihdeohjelma "Hukkaputki" ja Kalle Holmbergin ohjaama "Rauta-aika".
Miljoonas väritelevisiolupa lunastettiin 16. syyskuuta.
Kirkolliskokous esitti 7. toukokuuta arkipyhien palauttamista takaisin alkuperäisille paikoilleen.
Keijo Rosberg voitti ensimmäisenä pohjoismaalaisena ajajana autoilun Formula I:n maailmanmestaruuden.
Professori Jouko Turkka nimitettiin 28. toukokuuta Teatterikorkeakoulun rehtoriksi.
NMT 450-matkapuhelinverkko otettiin käyttöön Suomessa.
Elokuvat
Uusia kotimaisia elokuvia oli mm. Mikko Niskasen Ajolähtö, Heikki Partasen Ramses ja unet, Olli Soinion Aidankaatajat, Aki Kaurismäen Arvottomat, Päivi Hartzellin ja Liisa Helmisen Kuningas jolla ei ollut sydäntä, Markku Lehmuskallion Skierri – vaivaiskoivujen maa ja Jaakko Pakkasvirran Ulvova mylläri.
Ulkomaisista elokuvista katsotuimpia olivat Mark Rydellin Kultalampi, Warren Beattyn Punaiset, Woody Allenin Ota rahat ja juokse, Bob Rafelsonin Postimies soittaa aina kahdesti ja Milos Formanin Ragtime.
Kirjallisuus
"Teiniromaani, eli 'aikuisnuorten romaani' on Suomessa parin vuosikymmenen ikäinen ilmiö. Se syntyi entisen poikaja tyttökirjan seuraajaksi, kohderyhmänään moderni 'farkkukansa', jonka elämää se pyrkii heijastelemaan suhteellisen realistisesti.
1960-luvulla osittain kai ulkomaisten esikuvien mukaan luodut henkilötyypit elävät edelleen. Näitä on 'pehmeä', intellektuelli poika psyykkisine ongelmineen, individualisti ja anti-sankari, joka voittaa ahdistuksensa ja itsekeskeisyytensä ottamalla vastuuta toisesta ihmisestä.
Ajankohtainen feminismi ei ole jättänyt teiniromaaneihin paljonkaan jälkiä; tässä suhteessa ero on suuri Ruotsiin verrattuna, missä viime vuosikymmenen debatti naisen asemasta ja sukupuolirooleista tavattoman nopeasti heijastui sikäläiseen lasten ja nuorten kirjallisuuteen.
Sukupuoliroolit ovat suomalaisessa teiniromaanissa edelleen aika perinteiset. Tämä koskee myös työtä ja ammatinvalintaa. Mikäli tytöt yleensä miettivät tulevaisuutta, he haaveilevat vanhaan tapaan hoiva-ammatista tai taiteilijan urasta. Harvoin kuvataan töissä käyviä nuoria. Pojat ovat yleensä aktiivisempia kuin tytöt, he voivat laajentaa elämänkuvaansa myös käymällä tilapäisesti ruumiillisessa työssä."
Uutta kotimaista kirjallisuutta oli mm. Hannu Ahon "Pelistä pois", Tove Janssonin "Den ärliga bedragaren", Teemu Hirvilammin "Joukkohaudassa et ole yksin", Matti Yrjänä Joensuun "Harjunpää ja ahdistelija" sekä Paavo Rintalan "Valehtelijan muistelmat".
Suomennettuina olivat luettavissa mm. Jorge Amadon "Ihmeiden markkinat", Simone de Beauvoirin "Mandariinit I", André Brinkin "Myrskyinen hiljaisuus", Gabriel Garcia Márquezin "Kuulutetun kuoleman kronikka", Elias Canettin "Sokeat", Pavel Kohoutin "Kysytään Klaaralta" ja John Reedin "Meksiko kapinassa".1