Aseriisunta

Presidentti François Mitterrand sanoi 2. tammikuuta, että Ranska ei aio vähentää omien ydinohjustensa määrää.

Hallituksen ulkoasiainvaliokunta päätti 5. toukokuuta, ettei Suomeen laivastovierailulle tulevissa sotalaivoissa saanut olla ydinaseita.

Rauhan ja toivon kevät-joukkotapahtuma päättyi 20. toukokuuta Helsingissä 30.000 ihmisen muodostamiin ketjuihin, jotka kulkivat Finlandia-talosta ETYK-maiden suurlähetystöihin.

Ruotsin pääministeri Olof Palme sanoi 1. kesäkuuta Finlandia-talossa pitämässään puheessa kannattavansa Pohjolan ydinaseetonta vyöhykettä.

Kansainvälinen pyöräilymarssi rauhan puolesta alkoi 6. heinäkuuta Moskovasta. Reitti kulki Suomen ja Ruotsin kautta Norjaan ja sieltä lentäen New Yorkiin, josta pyöräily jatkui Washingtoniin.

Yhdysvaltain senaatti hyväksyi 13. heinäkuuta äänin 47 - –­42 uuden neutroniaseen kehittämissuunnitelman.

Presidentti Koivisto puhui 29. syyskuuta YK:n yleiskokouksessa ja esitti ydinaseiden vastaisen vetoomuksen. Koivisto sanoi, että Suomi ei sallisi ydinaseita alueelleen: "Tästä seuraa, että meillä on oikeus edellyttää ja vaatia, ettei näitä aseita milloinkaan ja missään olosuhteissa käytetä meitä vastaan, eikä niillä meitä uhata."

Ensi vuoden tammikuussa alkavaa Tukholman aseidenriisuntakokousta valmisteleva kokous alkoi 25. lokakuuta Finlandia-talossa Helsingissä. Kokoukseen osallistuivat 35 Etyk-maan valtuuskunnat.

YK:n aseidenriisuntaviikon rauhankulkueeseen osallistui 26. lokakuuta Helsingissä arviolta 50 000 ihmistä. Koko maassa oli vastaavissa kulkueissa mukana yli 200.000 ihmistä.

Ensimmäiset yhdysvaltalaiset risteilyohjukset saapuivat 14. marraskuuta Eurooppaan Greenham Commonin lentotukikohtaan Englantiin. Ohjusten tulo aiheutti laajoja mielenosoituksia.

Länsi-Saksan parlamentti päätti 22. marraskuuta, että maahan aletaan sijoittaa uusia yhdysvaltalaisia keskimatkan ohjuksia.

Norjan parlamentti hyväksyi samana päivänä äänin 78–­ - 77 oikeistohallituksen ehdotuksen, että Norja ei ryhtyisi vastustamaan ohjusten tuomista Eurooppaan.

Suomi äänesti 23. marraskuuta YK:n yleiskokouksessa ydinaseiden ensikäytön kiellon puolesta. Viime vuonna Suomi pidättäytyi vastaavasta äänestyksestä.