Ulkopolitiikka

Kalle Kultala: Pohjoismaiden pääministerit Helsingissä. Kuva: Suomen valokuvataiteen museo, cd: 2935 a.

Kalle Kultala: presidentit Koivisto ja Reagan Valkoisen talon edustalla. Kuva: Suomen valokuvataiteen museo, cd: 1962.
Presidentti Koivisto, Ruotsin pääministeri Olof Palme ja Itävallan liittokansleri Bruno Kreisky vetosivat 18. huhtikuuta kaikkiin ETYK-maihin Madridin ETY-kokouksen pelastamiseksi.
Koivisto aloitti 20. huhtikuuta valtiovierailunsa Tanskassa.
Ulkomaalaislaki annettiin 26. huhtikuuta. Lailla kumottiin vuonna 1958 annettu ulkomaalaisasetus. Lain tarkoituksena oli kohentaa ulkomaalaisten oikeusturvaa. Lain vahvistamisen jälkeen ulkomaalainen voi esimerkiksi hakea muutosta karkottamispäätökseen korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Koivisto teki 6.– - 10. kesäkuuta virallisen vierailun Neuvostoliittoon. Matkan yhteydessä sovittiin YYA-sopimuksen jatkamisesta vuoteen 2003.
Yhdysvaltain varapresidentti George Bush saapui 1. heinäkuuta kaksipäiväiselle vierailulle Suomeen.
Pohjoismaiden pääministerit kokoontuivat 7. elokuuta kaksipäiväiseen kokoukseen Helsinkiin.
Ruotsin Kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia saapuivat 22. elokuuta valtiovierailulle Suomeen.
Unkarin puoluejohtaja János Kádar tapasi Koiviston 20. syyskuuta Helsingissä. Keskustelujen keskeisenä aiheena oli Naton keskimatkan ohjusten sijoittaminen Eurooppaan.
Presidentit Koivisto ja Reagan tapasivat Valkoisessa talossa 27. syyskuuta.
Eduskunta hyväksyi 28. lokakuuta yksimielisesti YYA-sopimuksen jatkamisen vuoteen 2003.
YK:n yleiskokous tuomitsi 2. marraskuuta Yhdysvaltojen suorittaman Grenadan miehityksen. Suomi äänesti päätöslauselman hyväksymisen puolesta.
Koivisto aloitti 15. marraskuuta vierailunsa Ranskaan keskustelemalla presidentti Francois Mitterrandin kanssa etenkin aseidenvalvontaongelmista.
Koivisto sai 60-vuotispäivänään 25. marraskuuta kolmantena suomalaisena ja länsimaisena valtionpäämiehenä Leninin kunniamerkin.
YK:n yliopiston alaisen Wider-instituutin perustaminen Helsinkiin varmistui 7. joulukuuta.