Muita aiheita...
Suomi saavutti helmikuussa Sarajevon talviolympialaisissa kaikkien aikojen menestyksen. Marja-Liisa Hämäläinen sai kahden henkilökohtaisen voiton lisäksi myös viestikultaa. Mäkihyppääjä Matti Nykänen voitti suuren mäen kilpailun.
Paavo Haavikko sai 2. maaliskuuta kansainvälisen Neustadt-palkinnon ensimmäisenä pohjoismaisena kirjailijana.
Tekijänoikeuslakia muutettiin 15. kesäkuuta siten, että televisio-ohjelmien nauhoitus opetustarkoituksiin sallittiin.
Los Angelesin kesäkisoja leimasi Itä-Saksan ja Neuvostoliiton boikotti, jonka ansiosta suomalaiset voittivat neljä kultamitalia. Martti Vainio menetti 10.000 metrin juoksun hopeamitalinsa jäätyään kiinni kiellettyjen aineiden käytöstä.
Heinävedellä vihittiin 23. syyskuuta luostarin konservointikeskus. Se oli Länsi-Euroopan ensimmäinen ortodoksisiin kirkkotekstiileihin ja ikoneihin erikoistunut laitos. Sinne sijoitettiin myös Vanhasta Valamosta tuotu noin 30.000 niteen slaavilainen kirjakokoelma.
New Yorkin Modernin taiteen museossa avattiin 25. syyskuuta laaja Alvar Aallon muotoilua ja huonekaluja esittelevä näyttely.
Sensuurista oli joskus hyötyäkin. Eino Leinon kadonneeksi luultu runoelma löytyi syksyllä Valtionarkistosta, Venäjän vallan aikaisen sensuurin papereiden joukosta.
Julkisia huveja sai jatkossa järjestää rukouspäivinä samalla tavoin kuin sunnuntaisin muutoinkin. Asiaa koskeva laki annettiin 21. joulukuuta.
Ääntä nopeampi Concorde-lentokone toi 25. joulukuuta ensimmäistä kertaa joukon brittejä Rovaniemelle joulua viettämään.
Mikrotietokoneet
Viime jouluna Suomen 15-vuotiaat eivät toivoneet lahjaksi suksia tai kasettimankkua. Joulupukilta odotettiin omaa tietokonetta. Eikä toivomus edes ollut täysin epärealistinen. Lähes polkupyörän hintainen mikrotietokone pystyy nykyisin samaan kuin yliopistojen miljoonia maksaneet tietokoneet parikymmentä vuotta sitten. Ja mikrotietokoneiden tulo koteihin on vasta alullaan.
Nykyisille peruskoululaisille tietokone tulee aikuisena olemaan yhtä tavanomainen laite kuin sähkövatkain tai televisio. Tietokoneiden jatkuva halpeneminen on jo kauan ollut ennustettavissa, eikä ole yllättävää, jos insinöörit tai yritysjohtajat alkavat hankkia niitä yksityiseen käyttöönsä. Harva kuitenkaan pystyi pari vuotta sitten ennustamaan mikrotietokoneiden vallankumouksen suuntaa.
Koululaiset eivät suinkaan halua tietokoneita ratkaistakseen matemaattisia yhtälöitä tai arkistoidakseen kotiläksyjään. Tietokoneista on parin vuoden aikana tullut viihde-elektroniikkaa, kun niille on ryhdytty ohjelmoimaan pelejä ja seikkailukertomuksia.1
Elokuvat
Uusia kotimaisia elokuvia oli mm. Eija-Elina Bergholmin Angelan sota, Heikki Partasen Pessi ja Illusia, Jörn Donnerin Dirty story, Jon Lindströmin Viimeinen kesä ja Mika Kaurismäen Klaani.
Ulkomaisten elokuvien ensi-illoista merkittävimpiä olivat. Carlos Sauran Carmen, Andrzej Wajdan Danton, Satyajit Rayn Kohtalon isku, Rainer Werner Fassbinderin Querelle, Mike Nicholsin Tapaus Silkwood, Paolo ja Vittorio Tavianin Tähtikirkas yö, Sylvester Stallonen Staying alive, Woody Allenin Zelig ja Michael Aptedin Gorkin puisto, jota kuvattiin myös Helsingissä.