Ruotsinsuomalaiset

Toistasataa suomalaislasta jäi 16. tammikuuta pois koulusta Rinkebyssä Tukholman esikaupungissa. Syynä lakkoon oli lasten vanhempien vaatimus saada opetusta suomenkielellä.

Suomen ja Ruotsin siirtolaisasioita hoitavat ministerit tapasivat 24. tammikuuta pääsemättä sopuun suomalaislasten opetuskielestä Ruotsissa. Suomalaiset toivovat, että lapset saisivat opetusta suomenkielellä myös peruskoulun ylemmillä luokilla.

Rinkebyn koululakko päättyi 8. maaliskuuta. Suomalaislasten vanhemmat hyväksyivät sovitteluehdotuksen, jonka nojalla suomalaisoppilaat mm. saavat omalla kielellään opetusta musiikin ja kuvaamataidon tunneilla.

Ruotsin viranomaiset ovat –­ mielestään lasten parasta ja heidän tulevaisuuttaan ruotsalaisessa yhteiskunnassa ajatellen ja kaksikielisyystutkimusten varsin ristiriitaisiin tuloksiin viitaten –­ päätyneet vastustamaan mm. suomenkielistä yläastetta.

Vähemmistön näkökulmasta koulun kielikysymys on aivan ratkaiseva tulevaisuuden kohtalonkysymys. Jos vähemmistöjen lapset eivät saa koulussa oppia hyvää, aktiivista äidinkielen hallintaa, ryhmän sisäiseltä kieleen sidotulta kulttuuritoiminnalta putoaa pohja pois ja kuulutettu sivistyksellinen tasa-arvokin jää vain illuusioksi.¹