Palveluammatit
Jo pari vuotta sitten maamme jokaisen läänin ammatissa toimivasta väestöstä vähintään puolet sai toimeentulonsa palveluammatteihin kuuluvista tehtävistä. Uudellamaalla palveluammattien osuus oli lähes 70 prosenttia.
Palveluammattien nopean kasvun takana oli pyrkimys tehdä Suomesta hyvinvointivaltio, joka tyydyttäisi tasapuolisesti kansalaisten aineelliset ja henkiset tarpeet. Kehitys näkyi selvästi ns. julkisen sektorin, valtion ja kuntien, palveluksessa olevan henkilöstömäärän lisääntymisenä.
Suomalaisten tehtävät ja ammatit tulevat myös tulevaisuudessa muuttumaan rakenteellisesti, laadullisesti ja määrällisesti. Rakenteellisista muutoksista näkyvimmät ovat teollisen suorittavan työn varsin nopea väheneminen ja palvelualojen voimakas kasvu.
Laadullisesti ammatit muuttuvat siten, että yksinkertaista, lyhyellä opiskeluajalla saavutettavaa ammattitaitoa edellyttävät tehtävät vähenevät, jopa monilla aloilla loppuvat. Palvelualalla työntekijämäärä tulee vähenemään voimakkaimmin konttorityön tapaisissa tehtävissä.
Elinkeinorakenteen nopea muutos on johtanut siihen, että aikuiskoulutuksen uudistaminen on Suomessa kiireellisempi tehtävä kuin lasten ja nuorten koulutuksen uudistaminen.1