Presidentinvaalit

Presidentinvaaleissa annettiin ennätykselliset–­ 623.000 ennakkoääntä, vaikka Helsingin postikeskukseen olikin unohtunut yli 34.000 ruotsinsuomalaisille tarkoitettua vaalikorttia. Vaaleissa noudatettiin ensimmäisen –­ ja todennäköisesti ainoan –­ kerran käytäntöä, jossa äänestäjillä oli käytettävissään kaksi lippua. Ruskealla lipulla äänestettiin presidenttiä ja valkealla valitsijamiesehdokasta.

Jos joku ehdokkaista olisi saanut yli puolet äänioikeuttaan käyttäneiden äänistä, hänet olisi valittu suoraan presidentiksi. "Mustaa hevosta" ei enää voitu valita presidentiksi, sillä valitsijamiehet voivat äänestää vain valitsijamiehiä saaneita ehdokkaita.

Presidentinvaalit pidettiin 31.1.–­1.2. Ehdokkaista ääniä saivat:

• –­ 47,9 % Mauno Koivisto
• –­ 20,1 % Paavo Väyrynen
• –­ 18,0 % Harri Holkeri
• –­ 10,5 % Kalevi Kivistö
• –­ 1,4 % Jouko Kajanoja.

Kokoomuksen valitsijamiesryhmä päätti äänestyspäätöksellä suositella Mauno Koiviston äänestämistä.

Valitsijamiehet suorittivat presidentin valinnan 15. helmikuuta. Toisella kierroksella osa kokoomuslaisista valitsijamiehistä äänesti Koivistoa, joka tuli valituksi 189 äänellä. Väyrynen sai 68, Kivistö 26 ja Holkeri 18 ääntä.