Neuvostoliitto
Viron parlamentti hyväksyi 18. tammikuuta kielilain, jolla viron kielestä tehtiin ainoa virallinen valtionkieli.
Liettuan parlamentti vahvisti 25. tammikuuta liettuan viralliseksi kieleksi ja julisti maan vanhan itsenäisyyspäivän 16.2. vapaapäiväksi.
Veikko Koivusalo: Mihail Gorbatshov, Tellervo Koivisto, Raisa Gorbatshova ja Mauno Koivisto. Kuvaajan hallussa.
Viro vietti 24. helmikuuta vanhaa itsenäisyyspäiväänsä virallisin menoin.
Neuvostoliiton johto ilmoitti 19. maaliskuuta, että Baltiassa kokeiltaisiin ensi vuonna itsehallintoa.
Neuvostoliiton kansankongressin vaalit pidettiin 26. maaliskuuta. Vaaleissa oli ensimmäistä kertaa useampia ehdokkaita. Moskovan ääniharava oli Boris Jeltsin.
Viro ja Liettua hyväksyivät 18. toukokuuta lait itsenäisestä taloudesta. Liettuassa hyväksyttiin samana päivänä julistus, jonka mukaan Neuvostoliiton lait eivät tulleet automaattisesti voimaan tasavallassa.
Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi 27. heinäkuuta Baltian maiden taloudellisen itsemääräämisoikeuden.
Latvia julisti 31. heinäkuuta, että Neuvostoliiton lait tulisivat tasavallassa voimaan harkinnan mukaan.
Arviolta jopa miljoonan ihmisen yli 600 kilometrin ketju Tallinnasta Riian kautta Vilnaan osoitti 23. elokuuta mieltään Molotovin-Ribbentropin sopimuksen 50-vuotispäivänä.
Neuvostoliiton johto varoitti 26. elokuuta Baltian kansanrintamia niiden politiikan tuhoisista seurauksista.
Latvian kansanrintama hyväksyi 8. lokakuuta tavoitteekseen itsenäisyyden.
Latvia ja Viro julistivat 11. lokakuuta laittomaksi maiden liittämisen Neuvostoliittoon vuonna 1940.
Liettua lakkautti 7. joulukuuta kommunistisen puolueen johtoaseman ensimmäisenä neuvostotasavaltana.
Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshov vieraili 25. - –27. lokakuuta Suomessa. Hän tunnusti Suomen puolueettomuuden ja vakuutti, ettei Neuvostoliitto sekaantuisi Itä-Euroopan maiden tapahtumiin. (ääni )1