Pakolaiset
Pakolaisille päätettiin 10. huhtikuuta perustaa Turkuun erityinen vastaanottokeskus, jossa turvapaikan hakijat voivat asua hakemuksensa käsittelyn ajan. Vastaavia keskuksia suunniteltiin perustettavaksi myös Itä-Suomeen. Syynä keskusten perustamiseen oli turvapaikan hakijoiden määrän tuntuva kasvu.
Euroopan neuvoston jäsenyyden edellyttämä uusi ulkomaalaislaki annettiin 4. toukokuuta ja laki tuli voimaan 10. toukokuuta. Tärkeimmät uudistukset koskivat ulkomaalaisten oikeusturvaa sekä viisumin, oleskeluluvan ja työluvan myöntämistä. Myös turvapaikkahakemusten käsittelyyn, säilöönottoon ja muutoksen hakuoikeuteen tuli muutoksia.
Veikko Koivusalo: pakolainen Vantaan Tikkurilassa, kuvaajan hallussa.
Vastuunsiirtosopimuksen tarkoituksena oli helpottaa pakolaisen oikeusasemaa, kun hän oli laillisesti asettunut asumaan toisen sopimusvaltion alueelle. Kolmannen sopimuksen tarkoituksena taas oli helpottaa ja nopeuttaa tietojen saamista sopimusvaltioiden lainsäädännöstä ja tuomioistuinten toiminnasta.
Suomen maaseudun puolueen puoluekokous alkoi 28. heinäkuuta. Kokous hyväksyi vaalijulistuksen, jonka mukaan Suomeen saisi ottaa vuosittain enintään 500 pakolaista.
Suomessa oleskelevat somalipakolaiset jättivät 2. elokuuta hallitukselle vetoomuksen, jossa he pyysivät ymmärtämystä ja myötätuntoa turvapaikkaanomuksilleen.
Suomeen saapui 26. marraskuuta Neuvostoliitosta junalla 119 somalialaista pakolaista, jotka anoivat turvapaikkaa. Seuraavina päivinä somaleja saapui lisää. Vuoden viimeisinä päivinä Neuvostoliitosta tuli Suomeen vielä 250 somalipakolaista.
Suomeen oli perustettu 10 vastaanottokeskusta. Turvapaikan hakijoita oli tänä vuonna yhteensä 2725, joista oli somaleja 1437. Turvapaikan hakijoiden määrä oli yli 15-kertainen viime vuoteen verrattuna.