• 
• 
• 
• 
• 

• 

Asuminen

Uudet korotetut aravatulorajat tulivat 15. maaliskuuta voimaan. Tulorajoja korotettiin jokaisessa tuloryhmässä huomattavasti ansiotason nousua enemmän. Vuokra-asuntojen kohdalla korotus oli keskimäärin 15 %, kun taas omistusasuntojen kohdalla se oli 10–­ - 25 %, riippuen tuloryhmästä ja perheen suuruudesta.

Valtion ja pankkien edustajat sopivat 1. kesäkuuta omistusarava- ja perusparannuskohteiden ensisijaislainojen korkojen korottamisesta enintään 10,75 prosenttiin. Aiempi korko oli tasan 10 %. Korotus ei koskenut kuitenkaan ennen 1.6.1990 myönnettyjä ensisijaislainoja.

Pankit ilmoittivat 12. heinäkuuta, että ne eivät enää mielellään avaisi ASP-asuntosäästöpalkkiotilejä, johtuen ASP-lainojen alhaisesta korkotuotosta. Suomen Pankin peruskorkoon sidottu ASP-lainan korko oli nykyisin noin 10 %, kun taas ns. kovan rahan asunnon lainakorko oli noin 14,5 %.

Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa annettiin 16. heinäkuuta. Sen mukaan vuokratalojen asukkaat saivat lisää vaikutusmahdollisuuksia ja päätösvaltaa asumistaan koskevissa asioissa.

Laki asumisoikeusasunnoista annettiin 16. heinäkuuta. Valtion myöntämän lainan turvin voitiin rakentaa asuntoja, jota olivat vuokra-asuntojen ja omistusasuntojen välimuotoja.

Asunnottomia oli edelleen yli 15.000.

Palkansaajajärjestöt ilmoittivat 19. syyskuuta aikovansa ryhtyä neuvottelemaan pankkien kanssa säästö- ja osuuspankkien sekä Postipankin yksipuolisesti nostamista lainakoroista. Yksityiset lainanottajat olivat nostaneet pankkeja vastaan oikeusjuttuja peruskorkoon sidottujen vanhojen asuntolainojen korkojen korottamisesta, jonka lainanottajat tulkitsivat mielivaltaiseksi.

Vanhoja taloja peruskorjaamalla asuntoneliöitä sai pääkaupunkiseudullakin enemmän ja halvemmalla kuin uuden asunnon ostamalla.

© Tekijänoikeudet