Lama
Viime vuoden jälkipuoliskolta lähtien Suomen taloudellinen tilanne oli nopeasti huonontunut. Kaikki suhdanneennusteet olivat jo ilmestyessään vanhentuneita. Lama oli pitkän kehityksen tulos ja pääosin itse aiheutettu. Se oli myös syvä, ei vain pieni suhdannenotkahdus.
Hallitus sopi 10. toukokuuta seitsemän miljardin markan tukipaketista elinkeinoelämälle. Tuki koostui pääosin yritysten sosiaaliturva- ja työeläkemaksujen määräaikaisista alennuksista.
Kansallis-Osake-Pankki ilmoitti 14. toukokuuta, että se kärsi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä valuuttakaupoissa 250 miljoonan markan tappiot. Laman syvyyttä kuvasi mm. se, että konkurssien määrä lähes kaksinkertaistui alkuvuoden aikana.
Valtiovarainministeri Matti Louekoski ilmoitti 19. syyskuuta, että Suomen Pankki oli ottanut Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin hallintaansa, koska SKOP alkoi luisua maksuvalmiuskriisiin. Pääjohtaja Christopher Wegelius ja varatoimitusjohtaja Juhani Riikonen joutuivat eroamaan. (ääni )1
Säästöpankkiliitto päätti 6. marraskuuta ryhtyä rakentamaan koko maan kattavaa suurpankkia, jonka työnimenä oli Säästöpankki Suomi.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt allekirjoittivat 29. marraskuuta tulosopimuksen, jonka mukaan palkat eivät nousisi ensi vuonna. Työntekijät pidättyivät ensimmäisen kerran palkankorotusvaatimuksista.
Koska työntekijäjärjestöt eivät hyväksyneet hallituksen ehdotusta työeläkemaksusta, hallitus päätti säätää ylimääräisen 2 %:n työllisyysveron. Raippaveroksi ristitty vero kerättäisiin ensi vuonna sairausvakuutus- ja kansaneläkemaksujen korotuksina.
Palkansaajien ostovoiman arvioitiin laskevan sopimuksen ja uuden veron vaikutuksesta 7 %. Vastapainoksi valtio mm. peruutti virkamiesten kaavailtuja pakkolomia. Kokonaistuotanto laski Suomessa vuoden aikana noin 6,5 %.
SKOP ei ollut ainoa tappiollinen pankki, sillä kaikki muutkin pankit olivat tuottaneet tappioita. Pankkien luottotappiot kolminkertaistuivat yli 6,5 miljardiin markkaan. 90 % niistä oli yritysten aiheuttamia. SKOP:n luottotappio oli yli 2,5 miljardia. Myös KOP:n ja SYP:n luottotappiot olivat yli miljardi markkaa.
Pankkien nettotappio oli yli 6 miljardia markkaa, josta SKOP:n osuus oli yli kolme ja KOP:n yli 1,5 miljardia markkaa. Pankkien järjestämättömät luotot olivat lisäksi lähes 20 miljardia markkaa.