Velkasaneeraus
Suomen historian pahin lama sekä taloudellisissa vaikeuksissa olevien yksityisten ja yritysten ennennäkemättömän suuri määrä johti perusteiltaan uudenlaisen lainsäädännön laatimiseen. Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä ja laki yrityksen saneerauksesta annettiin 25. tammikuuta. Lait tulivat voimaan 8. helmikuuta.
Tapio Pekkola: Helsingin rannat täyttyivät nousukauden aikana kalliista veneistä, joita taloudellisiin vaikeuksiin joutuneet yrittivät turhaan laman aikana myydä. Kuvaajan hallussa.
Yksityishenkilöiden velkajärjestelyä haki tänä vuonna noin 10.000 henkilöä. Laki maksuvaikeuksissa oleville asuntovelallisille myönnettävästä korkotuesta annettiin 28. kesäkuuta.
Kahden asunnon loukussa olevien tilannetta vaikeutti se, että asuntojen hinnat olivat pudonneet lähes puoleen neljän vuoden takaisista hinnoista.
Yrityksen saneerauksen tarkoituksena oli, että maksuvaikeuksiin joutunut elinkelpoinen yritys voisi jatkaa toimintaansa ja välttää tarpeettoman konkurssin. Jos yrityksen taloudellista tilannetta ei voitu korjata saneerausmenettelyllä, se voitiin asettaa konkurssiin.
Tuomioistuimen päätös saneerausmenettelyn alkamisesta sai aikaan maksu-, perintä- ja täytäntöönpanokiellon, jonka aikana laadittiin saneerausohjelma. Sen hyväksymisen edellytyksenä oli, että laissa määritelty osa velkojista kannatti sitä.
Polar-yhtymälle haettiin 12. maaliskuuta velkasaneerausta. Konsernilla oli yli kuuden miljardin markan velat.
Postipankki, Skop ja SYP jättivät 20. lokakuuta hakemuksen Eka-yhtymän asettamisesta velkasaneeraukseen.
Velkasaneeraukseen haettiin kaikkiaan pitkälti yli 500 yritystä.