Pankkikriisi
Eduskunta hyväksyi 2. helmikuuta pankkitukeen 20 miljardin markan lisän. Vastaan äänestivät vasemmisto, vihreät ja SMP, jotka vastustivat myös omaisuudenhoitoyhtiöiden eli ns. roskapankkien perustamista. Roskapankit olivat väittelyn kohteena useaan otteeseen. (ääni )1
Siltapankki Oy, entinen STS-Pankki, päätti 24. syyskuuta nostaa vahingonkorvauskanteet pankin entisiä johtajia vastaan. Näiden joukossa oli mm. entinen pääjohtaja Ulf Sundqvist.
Eduskunta hyväksyi 12. lokakuuta lain pankkien omaisuudenhoitoyhtiöiden perustamisesta. Valtion vakuusrahasto sai valtuudet myöntää pankkitukea lisää 30 miljardia markkaa.
Suomen Säästöpankki myytiin 22. lokakuuta kilpailijapankeille. Ostajina olivat KOP, SYP, OKO ja Postipankki. Kukin pankkiryhmä sai kaupassa yli 12 miljardia markkaa talletuskantaa.
Valtio perusti kaupan yhteydessä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin, johon siirrettiin Suomen Säästöpankin kiinteistöomaisuus ja riskialttiit omaisuuserät.
SKOP:n ylimääräinen yhtiökokous päätti 21. joulukuuta nostaa miljardiluokan vahingonkorvauskanteen pankin entisiä johtajia vastaan.