Aluepolitiikka

Uusi alueiden kehittämislaki siirsi aluepoliittisen päätösvallan maakuntiin ensi vuoden alussa. Aluekehitysviranomaisen tehtävät siirrettiin lääninhallituksilta maakuntien liitoille. Ne olivat jäsenkuntiensa muodostamia kuntayhtymiä, jotka huolehtivat maakunnallisesta edunvalvonnasta ja seutukaavoituksesta.

Kunnanvaltuustot valitsivat maakuntien liittojen valtuustojen jäsenet neljän vuoden välein. Liittojen valtuustot puolestaan valitsivat hallituksen. Maakuntavaltuustoissa äänivalta määräytyi kunnan keräämän veromäärän ja asukasluvun perusteella, hallituksessa kullakin jäsenellä oli yksi ääni.

Uuden aluepoliittisen jaon perusteella valtioneuvosto voi määritellä heikoimmin kehittyneet alueet kehitysalueiksi, jotka jaettiin I, II ja III tukialueeseen seutukunnittain. Lisäksi seutukunta tai kunta, jossa teollisuuden tai pelvelujen tuotantorakenteen voimakkaasta muutoksesta johtuva kasvava työttömyys oli tuonut suuria ongelmia, voitiin määrätä enintään kolmen vuoden ajaksi rakennemuutosalueeksi.

Maakuntien liitoilla täytyi olla ensi vuoden loppuun mennessä valmiina EUohjelma Suomen mahdollisen jäsenyyden varalta.