• 
• 
• 
• 
• 

• 

Luonnonsuojelu

Laki Nuuksion kansallispuistosta annettiin 4. helmikuuta. Vihdin ja Kirkkonummen kunnissa sekä Espoon kaupungissa sijaitseva Etelä-Suomen ensimmäinen kansallispuisto perustettiin "uusmaalaisen saloluonnon, siihen kuuluvien järvien, kalliometsien, lehtojen, soiden, purojen ja jyrkänteiden suojelemiseksi sekä retkeilyä, opetusta ja tutkimusta varten".

Lyijyllisen bensiinin osuus myynnistä oli helmikuussa vain 0,2 %, joten huoltoasemat lopettivat sen myymisen varastojen loppuessa.

Suomi vesitti 8. maaliskuuta Itämeren valtioiden merenrantojen suojelusopimuksen Maataloustuottajien keskusliiton vaatimuksesta. Ympäristöministerit hyväksyivät suosituksen rantojen suojelusta 100–­ - 300 metrin asumattomalla vyöhykkeellä. Suomi hyväksyi vyöhykkeen varauksella, että siitä voitaisiin poiketa kaavoituksella.

Laki Talaskankaan luonnonsuojelualueesta annettiin 8. huhtikuuta. Sonkajärven, Vieremän ja Vuolijoen kunnissa sijaitseva suojelualue perustettiin "lähes luonnontilaisena ja erämaisena säilyneen metsä-, suo- ja pienvesistöluonnon suojelemiseksi ja uhanalaisten eliöiden elinpaikkojen säilyttämiseksi osana maamme luonnon monimuotoisuuden suojelua".

Laki ympäristövaikutusten arvioinnista tuli voimaan 1. syyskuuta. Ympäristöä pysyvästi muuttavien suurhankkeiden toteuttamisen edellytyksenä oli, että niiden ympäristövaikutukset arvioitaisiin etukäteen.

Biojätteen erilliskeräys laajeni 1. syyskuuta pääkaupunkiseudulla Espooseen ja Kauniaisiin. Erilliskeräys koski asuntoyhtiöitä, joissa oli yli 10 asuntoa.

Maassamme on tehty metsäinventointia jälleen vuodesta 1989 lähtien. Sen mukaan lehtipuuvaltaisia metsiä on enää alle 10 %. Vuosina 1951 - –­1953 tehdyn inventoinnin mukaan niitä oli lähes viidennes. Muutos johtuu siitä, että metsänkasvatuksessa on suosittu erityisesti mäntyä, mutta myös kuusta lehtipuiden kustannuksella.¹

– 

© Tekijänoikeudet