Potkut yliopistosta

Arwidsson

Kun dosentti Arwidssonin lehti Åbo Morgonblad viime syksynä lakkautettiin, tilaajat saivat tilalle vihkosen Oskyldigt Ingenting, jossa Arwidsson puolusti edelleen asiaansa.

Mnemosynen kirjoituksessaan "Betraktelser" Arwidsson moitti eri säätyjen yhteiskunnallista uneliaisuutta. Upseerien kuvaaminen kiroileviksi keikareiksi ärsytti erityisesti sijaiskansleri J. F. Aminoffia. Hän esitti Arwidssonin erottamista yliopistosta. Samalla kannalla olivat myös valtiosihteeri Rehbinder ja prokuraattori Walleen. Heidän mielestään Arwidsson meni liian pitkälle pilkatessaan Venäjällä arvostettua sotilassäätyä.

Todellinen syy Arwidssonin erottamiseen oli kuitenkin se, että häntä pidettiin syyllisenä opiskelijoiden idealistiseen intoiluun.

Rehbinder kirjoitti 16.7. Aminoffille, että yliopistot olivat "kumousaatteiden taimitarhoja". Yliopiston tulee

"kasvattaa nuorisoa, ei vain siksi, että se saavuttaisi valtionpalvelun eri haaroilla tarvittavat tiedot, vaan myös sen kristillisen moraalin periaatteiden juurruttamiseksi, joka on ominaista kelpo kansalaiselle, perheenisälle ja hallitsijansa uskolliselle alamaiselle".

Arwidsson erotettiin keisarin kirjeellä 20. toukokuuta. Tämä herätti vastarintaa yliopistossa, ja puhdistus ulotettiin myös kahteen professoriin.

Afzelius

Lakitieteen professori A.E. Afzelius erotettiin akatemiasta tai hänet pakotettiin pyytämään ero virastaan, koska hän oli arvostellut viranomaisia. Hän sai kuitenkin jäädä maahan. Hän oli ensimmäinen professori, joka erotettiin selvästi poliittisista syistä.

Afzelius ei osallistunut avoimeen poliittiseen toimintaan, mutta salaisen poliisin raporttien mukaan hän oli vaarallinen kiihottaja. Hänellä olikin tärkeä asema ylioppilaiden joukossa. Lisäksi hän oli Ruotsista tullut oikeustieteen professori, joka sääntökomitean jäsenenä oli myös arvostellut kollegoitaan.

Bonsdorff

Kreikkalaisen kirjallisuuden professori Johan Bonsdorf joutui myös epäilyjen kohteeksi hänen esittämiensä vapaamielisten ajatusten vuoksi. Hänelle myönnettiin seuraavan vuoden alusta palkallinen virkavapaus. Hän oli yliopiston rehtorina ottanut sisään opiskelijoita, joilla ei ollut vaadittavaa venäjänkielen taitoa. Hän myös vastusti Arwidssonin erottamista. Ilmeisen epämukavaksi olonsa Turussa tunsi myös ruotsalainen lupaava tähtitieteen dosentti Wahlbeck, joka teki syksyllä itsemurhan uudessa tähtitornissa.