Taloustilastoa
Verohinnoista laskettu reaalipalkka.
Oikea kenttä.
Arvio kansantulosta
Vuonna 1800 suoritetun omaisuudenarvoinnin perusteella Suomen kansallisvarallisuudeksi laskettiin 27,7 miljoonaa pankkiriksiä. Kun tästä ruukkien osuus oli alle prosentti ja kun maassa ei juuri muutakaan teollisuutta ollut, Suomi eli jokseenkin täydellisesti maataloudesta.
Samalla tavalla laskettuna Suomen osuus valtakunnan koko varallisuudesta oli 14 prosenttia, vaikka osuus väkiluvusta oli neljäsosa. Suomi oli siis oleellisesti Ruotsia köyhempi.
Epätäydellisten tietojen perusteella voidaan arvioida, että Suomen asukasta kohti laskettu kansantulo kasvoi 1800luvun alkupuoliskolla 0,5 prosenttia vuodessa. Kansantulo olisi siten vuonna 1800 ollut kolmanneksen pienempi kuin vuonna 1860, mistä lähtien on laskettu varsinainen kansantulotilasto.
Tämän perusteella asukasta kohti laskettu kansantulo olisi vuonna 1800 ollut 30-40 prosenttia vuoden 1900 tasosta ja vastaavasti noin viisi prosenttia vuoden 1995 tasosta.
Samaan lukuun eli kahdeskymmenesosaan päästään vertaamalla palkkojen ja hintojen muutosta, reaalipalkkaa.1