A.A. Zakrevski
Viime syyskuussa virkaansa nimitetty kenraalikuvernööri Arseni Zakrevski ryhtyi 28.3. hoitamaan virkaansa. Hänen nimityksensä aiheutti heti epäluuloja suomalaisten parissa. Ensimmäisissä esittelyissään keisarille hän toi ilmi oman ohjelmansa, jonka ydinsisältö oli Zakrevskin omin sanoin: "Keisari käski pyrkiä lähentämään venäläisiä suomalaisiin". Suomen asioiden hoitoa oli yksinkertaistettava lisäämällä kenraalikuvernöörin valtaa. Zakrevski ilmoitti heti, että hän haluaa esitellä asiat itse hallitsijalle. Suomen asioiden komiteaa Pietarissa ei tarvittu ja senaatti saisi keskittyä juoksevien asioiden hoitoon. Itse hän ei halunnut osallistua senaatin istuntoihin, vaan hallitsi kuvernementtiaan Pietarista.Sotilaana kunnostautuneen Zakrevskin mielestä Suomen hallinto oli järjen vastaisella kannalla. Hänen oli vaikea ymmärtää kenraalikuvernöörin toimivallan rajoituksia, samoin Suomen peruslakeja, joista C.E. Mannerheim laati Zakrevskille muistion. Siinä maan perustuslaeiksi nimettiin vuoden 1772 hallitusmuoto, vuoden 1789 yhdistysja vakuuskirja, vuoden 1734 yleinen laki sekä säätyprivilegiot, jotka hallitsija oli Porvoossa 1809 vahvistanut. Tällaiset rajoitukset olivat Zakrevskin mielestä isänmaan edun vastaisia. Rehbinder kirjoitti, että Zakrevski vaikuttaa mieheltä, joka ei siedä kilpailijoita.1
- Kristiina Kalleinen, Suomen kenraalikuvernementti.Osmo Jussilan mukaan Zakrevskin pyrkimykissä ei ollut kyse Suomen perustuslakien tai oikeuksien polkemisesta, koska mitään hallitsijan valtaa rajoittavia säädöksiä ei ollut. Kenraalikuvernööri taisteli senaatin ja valtiosihteerin kanssa siitä kuka hoitaa Suomen asioita hallitsijan mandaatilla.