Muita aiheita...
Talonpoikien laivat
Tänä vuonna Suomen rannikon talonpojat tekivät ennätysmäärän matkoja Tukholmaan, yhteensä 1658 matkaa, eli purjehduskauden jokaisena päivänä Tukholman satamassa oli kymmenkunta suomalaista talonpoikaislaivaa. Ne veivät Ruotsiin halkoja, voita, silakkaa, puuta, lihaa ja eläimiä. Tukholman asukkaat olivat riippuvaisia monista suomalaisista tavaroista, varsinkin kalasta. Sitä vietiin tänäkin vuonna noin 12.000 tynnyriä eli yli 2.000 tonnia. Voita vietiin 754 tonnia.
Carl von Kügelgen, Loviisa. Tussilaveeraus, Eremitaasi. Neg. 84714 Museovirasto. Kuva julkaistiin Pietarissa teoksessa Vues pittoresque de la Finlande.
Loviisan uneliaassa kaupungissa oli satama, jossa kävi luotsin antamien mittaustodistusten mukaan tänä vuonna 97 laivaa. Näiden lisäksi satamaa käytti paljon suurempi joukko kotimaan liikenteessä olevia laivoja.
Sato ja karja
Viljasato oli tänä vuonna noin 135.000 tonnia ruista, 51.000 tonnia ohraa ja 27.000 tonnia kauraa. Yhteensä viljasato oli siten noin 171 kiloa asukasta kohti. Syötäväksi jäi noin 300 grammaa henkeä kohti päivässä. Se oli tavallisen ihmisen ruokavalion pääosa. Hevosia maassa oli 161.000 kappaletta, nautakarjaa 624.000 ja lampaita 733.000 kappaletta.1
Maalaiskäsityö
Julistuksella luwasta wisseille Käsityömiehille eli Handtwerkareille Maalla itsens asumaan asettaa helpotettiin käsityöläisten asettumista maaseudulle. Oikeus käsityöhön oli varattu kaupunkien porvareille, mutta koska varsinkin sisämaassa oli kaupunkeja kovin harvassa, yksittäiset mestarit saivat luvan asettua ns. pitäjänkäsityöläiseksi tiettyyn pitäjään, missä tällaista tarvittiin.
Maaseudulla oli käsityöläisiä noin 7.500 eli kaksi kertaa enemmän kuin kaupungeissa tai koko maan tehdasteollisuudessa. Pääosa maaseudun käsityöläisistä oli räätäleitä, suutareita ja seppiä.
Setelit
Suomessa käytössä olevia ruplan rahoja vaihdettiin taas. Edelleen liikkeessä oli runsaasti Ruotsin rahaa, koska Ruotsi oli suomalaisten tärkein kauppakumppani.
Turha ja tuottava työ
Almanakan liitteenä julkaistiin jatkoosa edellisvuoden kirjoitukselle "Että työnteko on tawaran perustus, ja kuinka maassamme monella lailla työtä turhaan tehdään".