Vallanvaihdos
Hallitsijan kuolema aiheutti hieman sekaannusta Suomessa. Aleksanterin veli Konstantin oli lähin kruununperijä. Suomen senaatti ehtikin vannoa tälle uskollisuutta joulukuun 12. päivä. Täällä ei oltu tietoisia siitä, että Konstantin oli luopunut kruunusta ja Aleksanteri I oli salaisessa manifestissa määrännyt toisen veljensä Nikolain seuraajakseen.Asian selvitti kenraalikuvernööri Zakrevskin kirje. Senaatti määrättiin antamaan uskollisuudenvalansa Nikolaille. Tässä noudatettiin omaa Suomea varten valmistettua kaavaa, jollaisen valtiosihteeri Rehbinder huomasi Suomeen toimittaa. Ne olivat erilaiset luterilaisille ja ortodokseille.
Suomessa hyvin suosituksi tullut keisari Aleksanteri I kuoli 1. päivänä joulukuuta Taganrogissa. Senaatille tuli asiasta virallinen ilmoitus vasta joulukuun 12. päivä.
Vakuutus ja vala
Nikolai julkaisi joulukuun 24. päivänä manifestin valtaistuimelle nousustaan. Siinä hän vakuutti pitävänsä voimassa maan maan peruslait, uskonnon ja säätyjen tähänastiset oikeudet. Samalla hän vahvisti Rehbinderin aseman valtiosihteerinä ja Suomen asiain komitean vt. puheenjohtajana sekä määräsi komitean työskentelemään entiseen tapaan.
Joulukuun 30. päivänä senaatti vannoi uskollisuuden valan uudelle keisarille siten, että vala luettiin ruotsiksi ääneen senaatin plenumin kokouksessa. Tekstistä tehtiin ranskankielinen kopio, joka sitten toimitettiin korkeimpaan paikkaan.
Nikolain nousu valtaistuimelle oli suomalaisille yllätys. Täysin outo hän ei kuitenkaan ollut, sillä yliopiston kanslerina hän tunsi jonkin verran asioita Suomessa ja oli täten tutustunut mm. valtiosihteeri Rehbinderiin.