Merenkulku
Ruotsi liittyi 30. maaliskuuta Englannin ja Venäjän sopimukseen, joka koski puolueetonta merenkulkua. Vapaa merenkulku oli välttämätön Ruotsille. Maasta vietiin huomattavan paljon mm. rautaa, malmia ja puutavaraa ja tuotiin viljaa ja siirtomaatavaroita. Ilman meriyhteyttä maa olisi joutunut ahdinkoon. Edellisinä vuosina tämä oli havaittu, kun Englanti soti Tanskaa vastaan ja englantilaiset sotalaivat tulivat Itämeren suulle.
Suomen kauppalaivastoon kuului noin 200 alusta, joiden yhteinen kantavuus oli 21.000 lästiä eli 40.000 nettorekisteritonnia. Pienempiä talonpoikaisaluksia oli noin 300 kappaletta, ja niiden yhteinen kantavuus puolet edellisestä.1
Suomen taloudelle meritse käytävä kauppa oli elintärkeää monien tuotteiden kannalta, mutta ei sikäli ratkaisevaa, että pääosa ihmisistä eli omavaraistaloudessa. Viennin osuus arvioidusta kansantuotteesta oli vain 3-4 prosenttia.
Vuonna 1802 Suomesta vietiin mm.:
- 51.733 tynnyriä tervaa
- 1990 kippuntaa kankirautaa
- 3534 parrua
- 46.200 lehteriä
- 4464 tolttia lankkuja
- 23.873 tolttia soiroja
- 26.480 tolttia lautoja
Suomeen tuotiin mm. 5185 tynnyriä ruista ja 52.000 tynnyriä suolaa.