Koulu-uudistus

Toinen koulukomissio, johon kuuluivat prokuraatori C.J. Walleen, tuomiorovasti M. Alopaeus ja professori E.G. Melartin antoi mietintönsä uudesta koulujärjestyksestä, jossa oli 118 pykälää.

Komissio ehdotti, että kaupungeissa kansanopetuksesta huolehtisi ns. pienempi kaupunkikoulu ja maaseudulla pitäjänkoulu. Näillä olisi sama opetusohjelma ja ne korvaisivat nykyiset sekavasti järjestetyt pedagogiot.

Oppikoulun alemman asteen muodostaisi 4-luokkainen, ns. suurempi kaupunkikoulu, joka korvaisi triviaalikoulut. Näiden rinnalla olisi tyttökoulu, jossa annettaisiin opetusta säätyläisten tyttärille. Oppikoulun ylempi aste, joka olisi tie akatemiaan, olisi edelleen pojille tarkoitettu lukio.

Oppikouluun ehdotettiin rinnakkaislinjaa eli latinanlinjan rinnalle tulisi reaalilinja, missä elinkeinoelämän palvelukseen aikovat saisivat sopivaa koulutusta. Oppikoulun molemmilla asteilla olisi lisäksi virkamieskasvatusta varten opintolinja, jonka oppilaat vapautettaisiin teologisten aineiden opiskelusta.

Komission ratkaisu noudatteli varsin pitkälle Vanhan Suomen saksalaisperäistä koulujärjestelmää. Tämä oli varsinkin siellä vaikuttaneen professori Melartinin vaikutusta. Ehdotus sai senaatissa nuivan vastaanoton.¹