Kreikanuskoiset

Asetus, siitä niille Suomen SuurenRuhtinanmaassa asuwaisille ja Kansakuntaan yhdistettyille Greekan Wenäjän Uskolaisille annetusta oikeudesta että saada mennä Suomenmaan Siwiili (Civil) ja Sota-wirka palweluksiin. 14.8.1827.
Ennen julistuksen antamista asiasta neuvoteltiin valtiosihteerin kanssa, joka takasi, että tulevat valtiopäivät hyväksyisivät esityksen. Säätyjen kokoonkutsumista pidettiin selvänä asiana, joka toteutuisi vuoden parin sisällä.
Kenraalikuvenööri Zakrevski oli ajanut asiaa jo vuosikausia. Hän oli saanut sille hyväksymisen heti virkaansa astuessaan, mutta senaatin vastarinta pitkitti asian käsittelyä. Senaatti ei vieläkään hyväksynyt asetusta, mutta ei voinut sille mitään. Suomalaisten mielestä julistus loukkasi maan perustuslakeja. Venäläinen kanta oli, että keisarin alamaisilla tuli olla samat oikeudet kaikkialla valtakunnassa.
Turussa toimettomaksi jäänyt observatorio luovitettiin venäläisen sotaväen kirkoksi.