Virstanpylväät

Venäläinen pylväänmalli, joka otettiin käyttöön myös Suomessa. Virstanpylvään malli. Julistus 21.10.1827. Sen. KD 178/27 1818. Kansallisarkisto.
Teiden merkitseminen venäläiseen tapaan oli kenraalikuvernööri Zakrevskin jo vuosia ajama uudistus. Venäjällä asiasta oli annettu jo vuonna 1818 määräys, Ukaasi maanteistä, kylistä ja kaupungeista Venäjällä.
Senaatti vastusti hanketta ja vetosi salaisessa kirjeessä hallitsijalle Suomen perustuslakeihin eli maankaareen kohtaan, jossa talonpojat määrättiin laittamaan tien varteen kivipatsas neljännespeninkulman välein. Hallitsijan määräyksessä noudatettiin osin vanhaa ja osin uutta käytäntöä.
Pylvästä piti myös kutsua "virstanpatsaaksi". Se ei ollut kuitenkaan sama kuin venäläinen matkamitta. Virstan pituudeksi määrättiin Suomessa 1.800 Suomen kyynärää eli ruotsalainen virsta. Se oli 1.069 metriä eli hieman yli kaksi metriä enemmän kuin Venäjän virsta. Metrijärjestelmää ei kuitenkaan otettu käyttöön.
Jokaisen kestikievarin eteen piti laittaa myös pylväs, jossa oli kestikievarin nimi sekä matka Pietariin ja länsirajalle tai läänin pääkaupunkiin.