Kansantulo
Suomen arvioitu kansantulo oli noin 60 miljoonaa hopearuplaa. Asukasta kohti laskettuna se oli puolet Englannin tai Belgian kansantulosta, kolmanneksen pienempi kuin Itävallan ja neljänneksen pienempi kuin Ruotsin.1
Maiden väliset erot johtuivat elinkeinorakenteesta. Suomi oli näistä maista maatalousvaltaisin, ja maataloudessa tuotto oli asukasta kohti pienempi kuin muissa elinkeinoissa, erityisesti teollisuudessa.
Teollisuustyöntekijöitä oli Suomessa yhteensä 17.200. Näistä vain 3.900 työskenteli laitoksissa, joissa oli vähintään viisi työntekijä. Tehdasteollisuuden tuotannon arvo oli 900.000 hopearuplaa. Valtion verotulot olivat 1,4 miljoonaa ja tullitulot 184.000 hopearuplaa.
Viennin kokonaisarvo tänä vuonna oli 2,3 miljoonaa ja tuonnin 1,9 miljoonaa hopearuplaa. Tärkein vientitavara oli tänä vuonna terva, jota vietiin 406.000 hopearuplan arvosta. Puutavaran vientiarvo oli noin 310.000 hopearuplaa ja voin 121.000. Viljan vienti oli romahtanut murtoosaan vuodesta 1827, jolloin se oli yli 500.000 ruplaa. Sen sijaan Venäjän armeija osti viljaa lähes yhtä suurella summalla.
Arvoltaan tärkeimmät tuontitavarat olivat suola (292.000 hr.), ruisjauhot (248.000 hr.) ja rauta (210.000 hr.).