Lauantaiseura
Helsingissä alkoi keväällä kokoontua yliopistoväestä koostuva älykköseura. Se sai nimen Lauantaiseura, koska se kokoontui lauantaisin jäsentensä kotona.
Seuran perustajat olivat: J.L. Runeberg, J.J. Nervander, A.A. Laurell, G. Laurell, B.O. Lille ja J.J. Nordström. Mukaan liittyivät pian myös F. Cygnaeus, L.J. Ahlstubbe, M.J. Lindfors, K.H. Ståhlberg, F. Tengström ja J.V. Snellman. Yliopiston vakinaisiin opettajiin pidettiin ensin etäisyyttä, mutta ainakin filosofian professori J.J. Tengström oli hengessä mukana.1 Seuran johtohahmoja olivat J.J. Nervander ja J.L. Runeberg.
Seurassa keskusteltiin kirjallisista aiheista, hankittiin kirjoja ja pohdittiin kysymystä kansallisesta kulttuurista, varsinkin koulujen perustamista. Ranskan vallankumous ja Puolan kapina antoivat riittävästi aihetta myös ajankohtaiseen keskusteluun. Keskustelukieli oli ruotsi. Seuran vaikuttajista J.L. Runeberg nimitettiin tänä vuonna roomalaisen kirjallisuuden dosentiksi ja sai konsistorin amunuenssin toimen.
Helsingfors Tidningarissa oli 10. huhtikuuta ilmoitus Runebergin juuri ilmestyneestä, ensimmäisestä runokokoelmasta "Dikter". Yksi siihen sisältyvä runo Bonden Paavo oli kuvaus sitkeästä talonpojasta.