Venäjänkauppa
Julistus ulosteoista, jotka Suomen aluksilta Wenäjän haminoissa ja Wenäjän aluksilta Suomen haminoissa owat maksettavat. (19.1.1831.)
19. tammikuuta annettiin Julistus Ulosteoista, jotka Suomen aluksilta Wenäjän haminoissa ja Wenäjän aluksilta Suomen haminoissa owat maksettavat. Tämä liittyi suomalaisten viime vuonna saamaan lupaan käydä vapaasti kauppaa kaikissa valtakunnan satamissa. Suomalaiset ja venäläiset alukset tulivat satamamaksujen suhteen tasavertaisiksi. Samasta syystä annettiin Julistus että kielto wasten Suomen Alusten waeltamista Lifflannin, Wiron (eli Estin) ja Kuurunmaalle, osiksi lakkaa, ja muutettiin kauppasopimusta Tanskan kanssa.1 Lisäksi tänä vuonna sallittiin Wenäjän kultahopeaja platina-myntin uloswieminen wieraisiin maihin.
Näiden toimien tarkoitus oli lisätä kauppaa Suomen ja Venäjän kesken. Tätä pidettiin poliittisesti luonnollisena. Toinen tekijä oli Pietarin jatkuva kasvu. Mm. Finlaysonin tehtaan lankoja alettiin tänä vuonna myydä Pietariin hyvällä menestyksellä.
Suomen viennin arvo Venäjälle oli tämä vuonna 561.000 hopearuplaa ja tuonnin arvo 742.000 hopearuplaa. Suomesta vietiin eniten polttopuita, voita ja rautateoksia ja tuotiin viljaa ja teollisuustuotteita. Kauppatase oli Suomelle ylijäämäinen, koska Venäjän armeija osti Suomesta paljon tavaraa.
- Lisä-kirja niihin Hänen Majesteettinsa Wenäjän Keisarin ja Wenäjän Waltakunnan wälillä yhdeltäpuolelta ja Hänen Majesteettinsa Juutinmaan Kuninkaan ja Juutin Waltakunnan wälillä toiselta puolelta, woimassa olewihin kaupantekosuostumuksiin, päätetty Köpenhaminassa 2/14 p. Lokakuussa 1831, ja wahwistettu Moskowassa 19. p. Marraskuussa (1 p. Joulukuussa) samana wuonna.