Kirjoja Suomesta
Otava eli suomalaisia huvituksia C.A. Gottlundilta toimitettiin vihdoin Suomeen tilaajilleen. Jo vuonna 1829 maan merkkihenkilöt olivat saaneet teoksen, mutta Gottlundin rahavaikeuksien ja vuonna 1830 sattuneen tulipalon vuoksi, joka tuhosi osan arkeista ja kuvista, hän pystyi vasta nyt lähettämään kirjoja kaikille halukkaille. Osa kuvista oli kuitenkin muuttunut mustavalkoisiksi, mikä oli tilaajille suuri pettymys.
Tänä vuonna tulivat painosta sekä Otavan ensimmäinen että toinen osa.
Kirjan sisältönä oli 800 sivua käännöksiä ja tarinoita suomalaisista ja Suomen historiasta. Gottlundin omat tekstit oli kirjoitettu savolaisvoittoisella suomenkielellä. Vaikka Gottlund oli kokenut vainoa ja vaikeuksia saadakseen Otavan julkaistuksi, hän painatti omistuskirjoituksen uudelle kenraalikuvernöörille, ruhtinas Menshikoville. Siinä hän luetteli kaikki "Peämiehen" ansiomerkit.J.J. Nordström julkaisi tutkimuksen Suomen perustuslaiesta: De municipiorum in Fennia constitutione I-II.
A.I. Arwidssonilta ilmestyi Lärobok i Finlands historia och geografi.
Elias Lönnrot puolestaan teki Nurmeksesta kahden kuukauden matkan rajantakaiseen Karjalaan saadakseen aiheita kirjaansa kansanomaisesta lääkintätaidosta. Hän oli sopinut kirjan tekemisestä kirjanpainaja Frecnkellin kanssa.
J.J. Nervander sai Ruotsin akatemian toisen palkinnon runokokoelmastaan En minnessång i Israel.
E.A. Ingman väitteli suomenkielellä maisteriksi. Aiheena oli kreikkalainen runous. Viikkoa myöhemmin saman teki W.S. Schildt.
Antti Sjögren julkaisi Pietarissa useita tutkielmia pohjoisvenäläisistä kielistä: Ueber den grammatischen Bau der Sürjänischen Sprache mit Rücksicht auf die Finnische, Ueber die älteren Wohnsitze der Jemen, ja Wann und wie wurden Sawolotschje und die Sawolokschen Tschuden Russisch.
Aikakauskirja Tidskrift för Jägare och Naturforskare alkoi ilmestyä. Kuvittajana oli W. von Wright, joka oli muuttanut Suomeen takaisin Ruotsista. Siellä hän oli veljensä kanssa kuvittanut suurteosta ruotsalaisista linnuista.