Verorästit

Verorästit olivat talonpojille jokavuotinen vaiva. Veroja jäi rästiin joko siksi, että niitä ei kyetty lainkaan maksamaan tai kruunu antoi lykkäystä huonon sadon tai muun onnettomuuden vuoksi. Erityisen paljon veroja oli jäänyt maksamatta vuosina 18081810. Juhlapäivinä hallitsija armahti pikkurikollisia ja samalla talonpoikia, joilla oli vähäisiä verorästejä.

Nyt annettiin selvennys siihen, miten rästit tuli merkitä, miten ne haettiin maksuun ja millä ehdoilla kruununtilan haltija saattoi saada rästinsä kuitatuksi. Jos hän oli joutunut omasta syystään varattomaksi "huonon taloudenpidon, säädyttömyyden tahi tilanviljelyksen laiminlyönnin" vuoksi, edessä oli häätö ja tilan myyminen muille.

Valtion verotulot, josta pääosa oli viljelijöiden maksamaa maaveroa, olivat tänä vuonna 1,3 miljoonaa hopearuplaa. Kun maassa oli yhteensä 124.000 maatilaa, joista 44.000 oli torppia, näin laskettuna verorasitus oli noin 10 ruplaa tilaa kohti.

Todellisuudessa koko verorasitus vaihteli paljon. Se oli 10-30 prosenttia ruissadosta. Talonpoika saattoi paikata talouttaa sivutuloilla, mutta läheskään kaikilla ei ollut siihen mahdollisuutta. Maksettavien verojen lisäksi talonpoikaa rasittivat monet veroluontoiset työt, kuten tienpito ja kyyditys. Talonpojalle oli kaikkiaan 17 erilaista veroa tai muuta rasitetta.