Kirjoja
J.L. Runebergiltä ilmestyi runokokoelma Dikter II. Siihen sisältyy mm. runoelma Grafven i Perho, josta tekijä oli 1831 oli saanut Ruotsin Akatemian pienemmän palkinnon. Muutoin runoilijalla ei mennyt oikein hyvin. Hän ei vieläkään saanut yliopiston stipendiä, vaan elätti itseään lehtikirjoituksilla ja opettamalla Helsingin lyseossa. Sieltä valmistui tänä vuonna mm. lahjakas nuori mies, mainetta saaneen runojenkerääjän Zacharias Topeliuksen saman niminen poika.
Robert von Trapp julkaisi laajan levikin saaneen lainopillisen käsikirjan Den unge juristen.
Herännäisjohtaja Henrik Renqvistin suomentamana julkaistiin Toppin kirja Huutawan Ääni Korwesa. Lunastetuille Sieluille, Päästäxensä pois perkelen pauloista, joisa käändymättömät ihmiset owat synnin ja suruttomuden kautta ja eiwät huomaitse sitä suurta waaraa, joka heille on tarjona, sitä wähemmin kokewat he sitä wälttä.
Pietarissa painettiin Wenäjän ja Suomen Aapis-Kirja sekä venäläinen katekismus suomeksi eli Christillisen opin alku eli Lyhykkäinen Pyhän Raamatun historia ja Lyhykkäinen katechismus: wenäjän kielestä suomeksi käätty ja ulosannettu Grekki-wenäjäin uskowaisten Suomen maalla asuwaisten hyödytykseksi wuona 1833.
Elias Lönnrot pääsi ensimmäiselle matkalleen itärajan taakse. Vuonnisen kylässä hän tapasi kaksi etevää laulajaa, Ontrei Malisen ja Vaassila Kieleväisen, joista edellinen lauloi mm. eheän Sampo-jakson.
Ennen matkaansa Lönnrot oli jo suunnitellut erillisiä sikermiä runoissa yleisimmin mainituista henkilöistä ja ehtikin jo laatia sellaiset mm. nimillä "Lemminkäinen" ja "Väinämöinen"
Nyt hän keksi liittää kaikki kertovat runot yhdeksi kokonaisuudeksi, joista muodostuisi samanlainen yhtenäinen runotarina kuin oli Homeroksen laulut. Lönnrot kokosi 5.052 säkeen mittaisen tarinan, jossa yhdisti toisiinsa alkujaan erillisiä runoaineksia.1
Kevyemmän kirjallisuuden menekkiteos tänä vuonna oli Pietarissa painettu Juopumksen erinomaiset edut: Wiina teke pilkkajaxi, ja wäkewät juotawat tekewät tyhmäxi: joka niitä halajaa, ei hän ikänä wiisaxi tule.
Tämä oli tosiasiassa Raamatun teksteihin perustuva opastus viinan vaaroista. Raittius oli varsinkin herätysliikkeiden suosiossa.