Voi

Almanakan liitteenä julkaistiin opas: Muutamia muistutuksia Karjan korjusta Suomessa, ja neuwoja kuinka saataisiin Suomen woi etuisammaksi kauppakaluksi.

Voita myytiin Suomessa niin kotimaan kaupunkeihin kuin ulkomaille, varsinkin Ruotsiin. Suomalaisen voin laatua ei kuitenkaan pidetty kovin hyvänä ja siksi myynti Eurooppaan oli pientä.

Vienti Ruotsiin oli ollut suurimmillaan 1820-luvulla yli miljoona kiloa vuodessa. Tällä vuosikymmenellä se oli laskenut ja oli tänä vuonna 757.000 kiloa. Vastaavasti vienti Pietariin oli kasvanut lähes yhtä suureksi. Kokonaisvienti oli 1830-luvun alussa 1,2–­ 1,3 miljoonaa kiloa eli noin kilo asukasta kohti. Ruotsin vienti laski eniten siksi, että Ruotsi korotti tullia jälleen. Tämä käänsi vientiä Venäjälle. Samalla voin tuotanto lisääntyi Itä-Suomessa, ja se ohitti viennissä vanhan tuotantoalueen, Pohjanmaan.

Almanakan mukaan tavallinen "huonosti ruokittu" lehmä tuotti maitoa 400500 litraa vuodessa. Sen yli pääsivät kartanoihin ulkomailta tuodot rodut. Voita saatiin tavallista lehmää kohden 8-17 kiloa vuodessa, parhailta 30-40 kiloa. Nautoja oli noin 700.000.

Talonpojat käyttivät itse vähän voita. Sitä tuotettiin verovoiksi papille ja kruunulle ja myytäväksi kaupunkeihin. Varsinkin Etelä-Suomessa lehmiä pidettiin lannan eikä maidon vuoksi.¹