Ulkomaalaiset
Jotta maahan ei tulisi köyhiä viranomaisten vaivoiksi, senaatti ehdotti, että Suomeen saapuvilla pitäisi olla mukanaan vähintään viittäkymmentä assignaattiruplaa vastaava summa. Kenraalikuvernööri oli samaa mieltä ja asiasta annettiin asetus lokakuun 31. päivänä. Vastaavasti suomalaisilla, jotka matkustivat Pietariin, piti olla kymmenen riikintaaleria. Pietarissa oli nimittäin havaittu, että sinne tuli rahvasta, joka ei pystynyt elättämään itseään.
Ulkomaalaisten omaisuuden suojaa toisaalta kohennettiin. Valtio luopui verosta, joka kannettiin maasta pois vietävästä omaisuudesta. Nyt tehtiin asiasta sopimus Hollannin ja yhden saksalaisen ruhtinaskunnan kanssa.1
Suomessa asui jonkin verran muiden maiden alamaisia sekä ulkomaalaisia, joista oli tullut Suomen alamaisia. Viranomaiset yrittivät selvittää näiden määrää. Suomen talousseuran sihteeri C.C. Böcker lähetti virastoille kaavakkeet, joihin näiden tuli merkitä myös asukkaiden kieli. Näiden julkaisemattomien tietojen perusteella tiedetään, että maassa oli 1.167.007 luterinuskoista suomalaista ja lappalaista, viimeksi mainittuja 500-600 henkeä, 191.324 ruotsinkielistä, joista lähes kaikki tosin suomalaisia, sekä 35.396 kreikanuskoista, joista venäläisiä oli noin 3.000. Tilastosta puuttui tiedot Viipurin saksalaisesta seurakunnasta, noin 300 henkeä. Muita ulkomaalaisia oli joitakin kymmeniä, jotka työskentelivät kaupoissa, tehtaissa, laivoissa, ravintoloissa, jne.