Sotilaskarkurit

Venäläisiä sotilaita karkasi silloin tällöin armeijasta mm. siksi, että he tutustuivat suomalaiseen naiseen ja halusivat jäädä Suomeen asumaan. Jos sotilaalla oli perhe Venäjällä, hän ei voinut jäädä maahan laillisesti.

Sotilaskarkureiden kiinniottamisesta sai palkkion. Nyt tämä käytäntö ulotettiin myös niihin miehiin, jotka karkasivat Suomen sotaväestä. Tätä tapahtui harvoin, mutta aina pestin ottanut sotilas ei viihtynytkään tehtävässään vaan jätti sotaväen omin luvin.¹

"Me Nicolai Ensimäinen jne.

Teemme tiettäväksi: että Me, siitä Päättämistämme alamaisesti etsittäissä, olemme Armossa tahtoneet säätää ja selittää, että 11:tenä päiv. Joulukuussa 1817 annettu Armollinen Asetus kymmenen ruplan palkinnosta Banko-Assignationia sille, joka Suomessa saavuttaa ja kiini ottaa karkulaisen Venäjän Armeiasta ja tuo hänen lähimäiselle sotaväen päällysmiehelle taikka asianomaiselle civilivirkamiehelle, pitää seurattaman myöskin koska karkaus tapahtuu Suomen sotaväestä, ja että senkaltainen palkinto tulee Suomen yhteisistä varoista uloskäymään..."